08.8.2018

Ruokanautintoja ennen ja nyt

Kesälauantaisin käyn usein torilla. Tampereella kaikki suuntaavat Tammelantorille, joka kuhisee väkeä. Värikkäät marja- ja vihanneskojut, kukkamyyjät ja toria reunustavat kesäravintolat ja -kahvilat vetävät kaupunkilaisia puoleensa. Torille tullaan viihtymään, tapaamaan tuttuja, hakemaan ensimmäiset uudet perunat ja tuoreet marjat ja vaihtamaan samalla muutama sana torimyyjien kanssa. Aitoon tamperelaisuuteen kuuluu myös vierailla Tammelantorin mustamakkarakojulla ainakin kerran kesässä. Ruokaostosten tekeminen torilla on mielenkiintoista siksi, että usein ruoan voi ostaa suoraan tuottajalta tai valmistajalta. Ostan vihannekset ja marjat mieluiten myyntikojusta, jonka katoksessa komeilee viljelijän ja paikkakunnan nimi, sillä on mukava tietää, mistä ruoka on peräisin ja miten se on tuotettu. Oma aarin suuruinen viljelypalstani alkaa tuottaa satoa vasta heinäkuussa, joten torille on etenkin alkukesästä usein asiaa.

Ruoan tuottajien tapaaminen tuo aina tuttuuden tunteen, sillä olen itse maatilalta kotoisin. Silloin ei tosin ollut tarpeen pohtia ruoan alkuperää, sillä suurin osa syömästämme ruoasta oli omalta tilalta, lähialueelta tai ainakin kotimaasta peräisin. Tilalla tuotettujen raaka-aineiden lisäksi ruokapöytään saatiin myös oman kasvimaan ja marjatarhan antimia. Vanhempieni sukupolvelle metsästys, kalastus, marjastus ja sienestys olivat lisäksi itsestään selviä harrastuksia. Arkiruoassamme ei varmaankaan ollut mitään poikkeuksellista, mutta ehkä raaka-aineiden laatu, tuoreus ja yksinkertainen valmistustapa tekivät ruoasta niin maistuvaa. Voi tosin olla, että perinneruokien valmistamisen taitavalla isoäidilläni ja puutarhanhoidosta innostuneella äidilläni oli osuutensa asiaan. Ehkä myös maalaistalon iso, puilla lämmitettävä leivinuuni ja ikivanhat valurautaiset padat ja pannut lisäsivät oman vivahteensa lapsuuden ruokamuistoihin.

Kuluneen kesän poikkeuksellisen kuiva sää vaikuttaa maatiloilla ravinto- ja rehukasvien satoihin, ja kesä jää tulevaisuudessa tuskin ainoaksi laatuaan. Ruoan ja sen raaka-aineiden maku, tuoreus ja tuotantotapa ovat monille kuluttajille yhtä tärkeämpiä, mutta myös ruokaturva noussee jatkossa puheenaiheeksi yhtä useammin. Lähellä tuotettu ruoka on hyvä valinta kaikista näistä syistä.

Parasta pöytään Pirkanmaalta -hanke on tuottanut lähiruokajulkaisun, johon olemme haastatelleet pirkanmaalaisia maaseutu- ja elintarvikeyrittäjiä. Julkaisussa yrittäjät kertovat tarinoita työstään ja elämästään omalla äänellään ja kertaavat ilonaiheita ja haasteita valitsemansa urapolun varrelta. Haastattelumatkoilla kohtasin maatiloilla ja yrityksissä suurta innostusta ja paloa omaan työhön, peräänantamattomuutta ja sitkeyttä, sekä uskoa siihen, että paikallisen ruoan arvostus tulevaisuudessa edelleen kasvaa.

Lähiruokajulkaisumme on ilmainen ja voit lukea sen tästä linkistä. Julkaistusta löydät myös reseptejä jokaiseen vuodenaikaan sekä upeita kuvia pirkanmaalaisilta tiloilta ja paikallisista lähiruokaherkuista. Kuvat ja taitto ovat Laine Magazinen tekijöiden Sini Ellenin ja Jonna Hietalan käsialaa. Sini ja Jonna ovat visuaalisen tarinankerronnan mestareita ja lopputulosta onkin nautinto selailla. 

Nautinnollisia hetkiä lähiruoan parissa!

 

Kirjoittaja on Parasta pöytään Pirkanmaalta -hankkeen sihteeri Ritva Pietarinen
Kuvat Laine Magazine

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Terrafiore – Puutarhassa -blogissa.

18.6.2018

Parasta pöytään Pirkanmaalta -verkkojulkaisu nostaa esiin lähiruoan tuottajat ja tekijät

Pirkanmaa on täynnä upeita lähiruokaherkkuja ja osaavia, asialleen omistautuneita ruoan tuottajia ja tekijöitä. Pirkanmaalla toimii muun muassa vilja- ja karjatiloja, marja- ja vihannestiloja, pienjuustoloita, perinteisiä lihajalostamoita, mehiläistarhoja, tilaviinitiloja ja käsityöläispanimoita. 

Parasta pöytään Pirkanmaalta -lähiruokajulkaisuun on haastateltu pirkanmaalaisen ruoan tuottajia ja alan yrittäjiä, jotka kertovat, miksi hyvän ruoan tuottaminen ja valmistaminen on heidän intohimonsa, millaisia haasteita he kohtaavat arjessaan, ja mikä motivoi heitä jatkamaan valitsemallaan elämänuralla. 

Haastattelujen lisäksi löydät julkaisusta kaikkiin neljään vuodenaikaan sopivia, helppoja reseptejä, joissa on käytetty Pirkanmaalla tuotettuja raaka-aineita. 

Tutustu Parasta pöytään Pirkanmaalta -lähiruokajulkaisuun tästä linkistä.

Nautinnollisia hetkiä pirkanmaalaisen lähiruoan parissa!

 

 

03.1.2018

Ilmoittaudu mukaan uuteen Real Food Festival -lähi- ja luomuruokatapahtumaan Helsingissä 10.-12.8.2018

Real Food Festival on uusi kotimaiseen lähi- ja luomuruokaan keskittyvä tapahtuma, joka järjestetään Helsingin Kaapelitehtaalla elokuussa 2018.

Tapahtumaan voivat osallistua kotimaiset pienyritykset ja tuottajat laadukkaine tuotteineen. Tapahtuman tavoitteena on koota yhteen paikkaan samaa kohderyhmää palvelevia tuotteita ja tuoda niitä esiin isommalle yleisölle. Pienyrittäjät saavat tapahtumassa tuotteilleen tunnettuutta sekä mahdollisuuden verkostoitua muiden toimijoiden kanssa. Perjantaina 10.8. järjestetään ammattilaispäivä, jossa yrittäjillä on tilaisuus esittellä tuotteitaan medialle ja jälleenmyyjille.

Tapahtuma on suunnattu kotimaisesta lähi- ja luomuruoasta kiinnostuneille yleisölle, jolle on tarjolla uusia makuelämyksiä ja mahdollisuus tutustua laadukkaisiin kotimaisiin lähiruokatuotteisiin. 

Aika: 10.-12.8.2018
Paikka: Kaapelitehtaan Merikaapelihalli (sisäpiha), Tallberginkatu 1, 00180 Helsinki
Lisätiedot ja ilmoittautuminen:  www.realfoodfestival.fi/yhteys/

Lue lisää tapahtuman verkkosivuilta: www.realfoodfestival.fi/
Tapahtuma on myös Facebookissa: www.facebook.com/realfoodfestival.fi/

 

23.11.2017

Lähiruuan menestysreseptin aineksia

Lähiruoka on tehnyt paluun suomalaisiin ruokapöytiin. Ruokapiirit, REKOt ja uusimpana Food Hub luovat yhteyden tuottajan ja kuluttajan välille – ilman välikäsiä. Tarjonnan kasvaessa tuottajalta vaaditaan nokkeluutta oman markkinan löytämisessä ja kuluttajalta taitoa erottaa bulkki laatutavarasta.

Kanssaveljemme ja -sisaremme, länsiranskalaiset pientuottajat, avasivat ammattisalaisuuksiaan suomalaisille lähiruoka-ammattilaisille Parasta pöytään Pirkanmaalla -porukan järjestämällä ammattimatkalla. Jos unohdetaan asiakasmäärä, joka toki ranskalaisilla tuottajilla on puolellaan, löytyy heidän tekemästään ja sanomastaan viisauden siemen. 

Lähiruokamatkalla Ranskassa
Kuva: Noora Mantere

Ranskalaisessa ruokakulttuurissa lähiruualla on aina ollut paikkansa, eikä yhteys ruuan tuottajiin ole missään vaiheessa täysin katkennut. ’Terroir’ on käsite, joka määrittää sitä ympäristötekijöiden sekä paikallisen osaamisen kokonaisuutta, joka tekee kunkin alueen tuotteesta ainutlaatuisen – ja halutun. Torit elävöittävät pieniäkin pitäjiä, ja niiltä löytyy myös viljelijöiden itsensä myymää satoa. Viiniä ostetaan ohi ajaessa tutulta tuottajalta. Alkuperämerkinnöillä ja messuilla voitetuilla palkinnoilla on ostotilanteessa painoarvoa.

Mitä siis voisimme oppia ranskalaisilta kollegoiltamme? Heidän menestysreseptiensä aineksia ovat ainakin markkinointi, ammattiylpeys sekä laadukkaat tuotteet.

Lähiruokamatkalla Ranskassa
Kuva: Noora Mantere

Lähtiessäsi luomaan tuotteillesi markkinaa, mieti ensin, miten oma tarjontasi eroaa muista. Benchmarkkaa kilpailijoita ja ota näkemästäsi opiksi. Hakeudu yhteistyöhön muiden alueesi yrittäjien kanssa. Ranskassakin tuottajien yhdessä perustamat myymälät ovat nyt Se Juttu. Älä epäröi sijoittaa hieman ostopalveluihin: jos et ole tuotekuvauksen, web-suunnittelun tai reseptiikan mestari, panosta nyt – investointisi poikii kyllä myöhemmin.

Nosta itsesi ja tuotteesi rohkeasti esille. Jos kasvatat seutukunnan herkullisimmat porkkanat, älä epäröi myös kertoa sitä.

Maistata mahdollisimman monelle, missä ikinä edustatkaan. Tuleva asiakkaasi on ehkä jo unohtanut, miltä vasta nostettu, leivottu tai jauhettu maistuu.

Pilko osiin ja esitä laatuketju pellolta pöytään: miksi sesongin herkut ovat maukkaampia kuin tuontiruoka tai miksi lähiliha on eineshyllyn tarjontaa kalliimpaa?

Mausta, sekoita ja kokoa koko prosessi tarinaksi, jonka tarjoat asiakkaalle.

Muotoile tarinan ydin mieleenpainuviksi mainoslauseiksi.

Yhdistele tuotteesi kyytipojaksi herkulliset ja ostopäätöstä helpottavat reseptit.

Kata pöytään parhaat, nappaa kamera tai kutsu paikalle kuvaaja, joka ikuistaa lopputuloksen jaettavaksi.

Herkuttele lopputuloksella verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa ja tapahtumissa – siellä, missä asiakkaasikin ovat.

Nosta malja kiittääksesi itseäsi kättesi työstä ja toista sama uudestaan.

Sillä siellä, missä perinteitä ei ole, niitä täytyy luoda. Paikallisen ruokakulttuurin uudisraivaajat ja tulevaisuuden makumuistojen luojat ammentavat karjalanpaistista digitalisaation kautta kohti aivan uusia myynnin ja markkinoinnin tapoja. Nyt on meidän vuoromme näyttää ranskalaisille, mitä osaamme!

Lähiruokamatkalla Ranskassa
Kuva: Noora Mantere

Kirjoittaja on viestintäsuunnittelija Noora Mantere 

27.9.2017

Elintarvikelainsäädännön tietoiskut webinaareissa 6.10., 16.10. ja 31.10.2017

Elintarvikelainsäädännön tietoiskuissa kerrotaan, mitä tulee ottaa huomioon elintarvikeyritystä, ravintolaa tai lihalaitosta perustettaessa.  Webinaarit pidetään kolmena päivänä lokakuussa: 

Webinaari Elintarvikeyrityksen perustaminen 6.10. klo 13.00 – 13.45
Ilmoittaudu https://link.webropolsurveys.com/S/B19E5029B6135464

Webinaari Ravintolan perustaminen 16.10. klo 10.00 – 10.45
Ilmoittaudu https://link.webropolsurveys.com/S/41E78E30C072AA41

Webinaari Lihalaitoksen perustaminen 31.10. klo 10.00 – 10.45
Ilmoittaudu https://link.webropolsurveys.com/S/BE7FAC2C324ECEFD

Webinaari kestää noin puoli tuntia, jonka jälkeen on aikaa kysymyksille ja kommenteille. Webinaarit tallennetaan, joten ne ovat katsottavissa myös jälkikäteen. 

Syys- ja lokakuussa on myös käynnissä pk-yrittäjille suunnattu elintarvikelainsäädäntöön liittyvä neuvontakiertue, jonka tavoitteena on lisätä ja välittää elintarvikeyrityksen perustamiseen ja toimintaan liittyvää tietoa. Lue kiertueesta lisää Aitoja makuja verkkosivun blogista. Webinaarit ja neuvontakiertueen järjestävät Lähiruoan koordinaatiohanke ja Evira.

Tervetuloa seuraamaan webinaareja ja osallistumaan neuvontakiertueen tilaisuuksiin!

26.6.2017

Ahlmanin torit käynnistyvät 8.7.2017

Ahlmanin torit pyörähtävät käyntiin heinäkuussa, kun pirkanmaalaiset tuottajat tulevat Ahlmanille myymään lähiruokaa ja käsiteollisuustuotteita. Ensimmäinen toripäivä on lauantaina 8.7. Muut torilauantait ovat 22.7., 12.8. ja 9.9. Tori on avoinna klo 10-15.

Myös Ahlmanin Tilapuoti ja Ravintola Kapusta ovat avoinna toripäivinä. 

Toripaikan hinta on 20 €/kerta. Ilmoittaudu myyjäksi täällä. Lisätietoja Anu Tuomola, anu.tuomola@ahlman.fi ja 044 7960535.

 

26.5.2017

Ilmoittaudu Osta tilalta! -päivään ja Lähiruokasafariin 16.9.2017

  • 0

Osta tilalta! -päivänä 16.9. maatilat avaavat jälleen ovensa kuluttajille. Osta tilalta! -päivänä kuluttajille tarjotaan mahdollisuus ostaa tuotteita ja raaka-aineita suoraan tiloilta ja tutustua samalla maatilojen elämään. Maatila voi osallistua tapahtumaan, vaikka tila ei muulloin myisikään tuotteitaan suoraan asiakkaille. Viime vuonna järjestettyyn ensimmäiseen Osta tilalta! -päivään osallistui yhteensä 179 tilaa, ja tiloilla vieraili tuhansia kävijöitä.

Ilmoittaudu järjestäjäksi Osta tilalta! -verkkosivulla. Sivulla voit esitellä tilasi ja tuotteesi ja kertoa, mitä nähtävää tai oheistoimintaa tilallasi on. Huomaa, että osallistuva tila vastaa kaikista järjestelyistä itse. Myös naapuritilojen kanssa voi tehdä yhteistyötä. Kuluttaja voi samoilta verkkosivuilta nähdä, mitkä tilat ottavat vastaan kävijöitä ja mitä tuotteita tiloilla on myynnissä.  

Pirkanmaalla järjestetään samana päivänä myös suosittu Lähiruokasafari yhteistyössä kaupunkilehti Moron kanssa. Viime vuonna Lähiruokasafaripäivänä ovensa avasi 28 pirkanmaalaista tilaa tai tuottajaa, ja Moro-lehden safaribussissa päästiin kiertämään maakunnan valikoituja lähiruokakohteita. Ilmoittaudu mukaan Lähiruokasafarin verkkosivuilla.

Osta tilalta! -päivän järjestelyissä ovat mukana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 ja Maaseutuverkosto, Turun yliopiston Brahea-keskuksen Lähiruoan koordinaatiohanke, Aitojamakuja.fi, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC, Maa- ja kotitalousnaiset, Martat, Marthaförbundet, Suomen 4H-liitto, Finlands svenska 4H, Lomalaidun ry ja Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry.

Lähiruokasafarin järjestelyistä vastaavat Ekokumppanit Oy ja kaupunkilehti Moro.

26.4.2017

Ilmoittaudu Herkkujen Suomi -lähiruokatapahtumaan 3. – 5.8. nyt!

  • 640

Suosittu Herkkujen Suomi -lähiruokatapahtuma järjestetään Helsingin Rautatientorilla torstaista lauantaihin 3.–5.8.2017. Perinteinen Herkkujen Suomi on osa virallista Suomi 100 -ohjelmaa. 

Herkkujen Suomi -tapahtuma tarjoaa pienille ja keskisuurille elintarvikealan yrityksille tilaisuuden tuotteiden ja ruoka-annosten myyntiin. Tapahtumaan ovat tervetulleita näytteilleasettajiksi laadukkaiden kotimaisten raaka-aineiden parissa työskentelevät yritykset ja yhteisöt. Tapahtumassa voi myydä, maistattaa ja esitellä suomalaisia lähiruokaherkkuja, niin uutuuksia kuin perinneherkkujakin. 

Herkkujen Suomi -tapahtuma on avoinna seuraavasti: 

torstaina, 3.8.2017 klo 16.00 –20.00
perjantaina, 4.8.2017 klo 10.00–20.00
lauantaina, 5.8.2017 klo 10.00–19.00

Syystober on avoinna päivittäin klo 01.00 saakka.

Lue lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet tästä.  

04.4.2017

Yhteisöllinen ruokakauppa käynnistyy Pirkanmaalla

  • 0

Luomuruokaa

Uuskauppa on uudenlainen ruokakauppa, joka käynnistyy Pirkanmaalla syksyllä. Uuskaupan peruskiviä ovat lähituotanto, laatu ja puhtaus, luottamus - sekä reiluus. Uuskaupan päämääränä on tuoda ruoan tuottajat, jalostajat, kauppa ja kuluttajat yhteen rakentamaan yhteistyötaloutta ruokaketjuun.

”Lähituotannon turvaaminen Suomessa on tärkeää”, sanoo Uusruukki -osuuskunnan edustaja, aiemmin Pirkanmaalla toimineen lähi- ja luomuruokaan erikoistuneen Luomulaatikon toimitusjohtaja Sari Kuusisto. ”Ruoan pitää olla laadukasta ja puhdasta. Kaupankäynnissä puolestaan tärkeää on luottamus tuottajan, kauppiaan ja asiakkaan välillä. Ruoantuotannossa ja jakelussa on tosi tärkeää myös reiluus. Aivan yhtä tärkeää se on täällä Pohjolassa kuin missä tahansa muualla. Myös asiakkaan suuntaan pitää olla reilu”, toteaa Kuusisto. ”Onhan niitä ruokapiirejä ja REKO-renkaita, mutta aina siellä joku talkoilee ja tekee hommia ilmaiseksi muiden puolesta”, sanoo Kuusisto. ”Pidemmän päälle voi käydä niin, että voimat hiipuvat, vapaaehtoisten rivit harvenevat tai joku kantavista voimista tuotanto-toimitus-asiakasketjussa poistuu rivistä”, hän lisää.

Uuskaupassa jätetään markkinatalousmalli sivuun ja toimitaan sen sijaan yhteistyötalousmallilla, jossa asiakkaat sitoutuvat ryhmän jäseniksi maksamalla jäsenmaksun. Jäsenmaksulla katetaan kaupan kiinteät kulut ja palkat. Ostosten hinnasta jää pois kaupan kate, joka ruokakaupassa on yleensä 25-30 %. Jäsenet ikään kuin ostavat kauppiaan palvelukseensa ja määrittelevät hänelle, millaista ruokaa he haluavat kaupasta tilata.

Uuskaupan tavoitteet

Uuskaupan tavoitteena on kolmen ”ällän” ohjelma, joka tarkoittaa laatua, lähituotantoa ja laajaa valikoimaa. Tuotteet ovat laadukkaita, sillä ne ovat luomu- tai demeterlaatua tai laatukriteerit täyttävää lähituotantoa. Toimitukset tulevat läheltä, sillä tuotteet hankitaan lähituottajilta aina kun mahdollista, ja täydentäviä tuotteita hankitaan muualta Suomesta ja Euroopasta. Asiakkaille tarjotaan laaja tuotevalikoima, joka kuitenkin perustuu jäsenten toiveisiin.

Vihanneksia tuottajalta

Miten Uuskauppa toimii

Uuskaupan asiakas liittyy kaupan asiakkaaksi maksamalla jäsenmaksun. Tämän jälkeen asiakas tilaa haluamansa tuotteet verkkokaupasta ja noutaa ne varastolta. Asiakas voi myös tilata ostosten kotiinkuljetuksen maksullisena lisäpalveluna.

Uuskaupalle tunnusomaista on toiminnan läpinäkyvyys ja se, että asiakasmäärä on ennustettavissa. Läpinäkyvyys tulee esiin kaksiportaisessa hinnoittelussa. Jäsenmaksu kertoo selvästi, paljonko kaupan pyörittämisen kustannukset ovat ja tuotteen hinta kaupassa puolestaan kertoo sen, paljonko tuotteesta maksetaan tuottajalle. Myös tiedon kulku ja vaihto ovat erityisen helppoja pienessä ruokayhteisössä.

Asiakkaiden sitoutuminen kaupan jäsenyyteen tuo ennustettavuutta, jolloin kauppa tietää melko tarkkaan asiakkaiden määrän ja asiakastalouksien koon. Tämä helpottaa toiminnan suunnittelua ja auttaa myös saamaan aikaan säästöjä varastoinnissa ja pienentämään hävikkiä. Jokainen ruokaketjun toimija saa korvauksen työstään toisin kuin vapaaehtoistyöhön pohjautuvissa malleissa. Tehokkuutta lisää myös toimijoiden keskittyminen omiin osaamisalueisiinsa.

Uuskaupan tulevaisuus

Uuskaupan tarkoituksena ei ole kasvattaa suuria yksikköjä, vaan tavoitteena ovat paikalliset ja joustavat yksiköt. Mallin toivotaan leviävän myös muualle Suomeen ja ehkä myös Suomen rajojen ulkopuolelle, sillä vastaavaa ei tiettävästi ole vielä missään muualla. Toimintamallin kehittämistä jatketaan toiminnan jo alettua.

Toiminnan aloittamiseen tarvitaan viitisenkymmentä kokeiluhenkistä ruokataloutta. Lisätietoa Uuskaupasta ja toimintaohjeet löytyvät Uusruukin nettisivuilta: https://www.uusruukki.com/uuskauppa/


Kirjoittaja on Parasta pöytään Pirkanmaalta -hankkeen projektipäällikkö Anu Tuomola.

09.2.2017

Liikkuva teurastamo tekee elävien teuraseläinten kuljettamisen tarpeettomaksi

  • 1

Hälsinglandin maakunnassa Keski-Ruotsissa toimii liikkuva teurastamo, Hälsingestintan, joka käy teurastamassa eläimiä lihakarjatiloilla. Yrityksen toiminnan tavoitteena on tehdä teurastuksesta eläimille mahdollisimman stressitöntä ja myös vaikuttaa kuluttajien käsityksiin lihan laadusta ja jäljitettävyydestä.

Monet nykyiset toimintatapamme eivät ole kestäviä. Tästä ovat osoituksena esimerkiksi talouskriisit, lisääntyvä eriarvoisuus, hupenevat luonnonvarat ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Ratkaisuksi on noussut pyrkimys kestävään kehitykseen. Kestävä kehitys on vastuullisen liiketoiminnan keskeinen tavoite. Vastuullisuudella tarkoitetaan arvoja, tekoja ja sanoja, joilla yrityksissä pyritään ottamaan huomioon sidosryhmien tarpeet paremmin ja laajemmin kuin laki edellyttää. Vastuullisesti toimiva yritys tai organisaatio ottaa huomioon toimintansa sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristövaikutukset.  Elintarvikeketju pyrkii toimimaan vastuullisesti niissä asioissa, jotka se itse määrittelee vastuullisen toiminnan alueiksi, ja joita se mittaa. Elintarvikeketjun vastuullisuuden seitsemäksi ulottuvuudeksi on länsimaissa määritetty ympäristö, tuoteturvallisuus, ravitsemus, työhyvinvointi, eläinten hyvinvointi, paikallinen hyvinvointi ja taloudellinen vastuu. Suomessa lihantuotantoketjun vastuullisuusmittareita ovat olleet aktiivisimmin kehittämässä isot lihatalot, jotka haluavat pitää kiinni asiakkaistaan ja varmistaa, että edullinen, tasalaatuinen, tuore, turvallinen ja kotimainen elintarvike kiinnostaa kuluttajia myös tulevaisuudessa.

Hälsinglandin rohkea karjatilallinen

Sattuipa viime vuosituhannen lopulla Ruotsinmaalla kuitenkin sellaista, että maanviljelijä ja karjankasvattaja Britt-Marie Stegs tuli aktiivisesti pohtineeksi agribisneksen vaikutuksia tarjolla olevan naudanlihan laatuun. Tuotannon tehostuessa ja tuonnin lisääntyessä ruotsalaistenkin lautasilta alkoi löytyä merkkejä stressilihasta, kasvuhormonien käytöstä tuotannossa, antibioottilääkityksestä ja muista ikävistä asioista. Valtaosa kuluttajista oli kuitenkin tyytyväisiä halvempaan lihan hintaan ja mahdollisuuteen monipuolistaa perheen ruokalistaa. Britt-Marie puolestaan huomasi, että hänen kotitilallaan teurastamansa ja syömänsä eläinten lihan maku, tuoksu ja muut ominaisuudet erkaantuivat yhä kauemmaksi kaupan myymästä naudanlihasta. Raakakypsytetystä ruhosta leikattu oman karjan liha oli aina mureaa, eikä terveiden ja hyväkuntoisten eläinten lihan ravitsemuksellista arvoakaan ollut mitään syytä epäillä. Britt-Mariella riitti myös asiakkaita, sillä yhä useampi lähialueen perhe halusi ostaa naudanlihan suoraan häneltä. Asiakkaat kokivat saavansa riittävästi vastinetta rahoilleen hankkiessaan lihaa Britt-Marien tilalta, vaikka liha olikin hieman kalliimpaa kuin kaupassa. Lihan laatu oli kuitenkin parempi, ja asiakkaat näkivät, mistä liha oli peräisin ja saattoivat itse todeta tilan eläinten voivan hyvin.

Lihakarjatila

Kysynnän kasvun rohkaisemana Britt-Marie Stegs lähti neuvottelemaan valtakunnallisesti toimivan lihatalon kanssa suuremmasta eläinmäärästä, joka kasvatettaisiin ja teurastettaisiin hänen oman Hälsingestintan-brändinsä nimellä. Tämä ei kuitenkaan käynyt päinsä, sillä lihatalo antoi ymmärtää teurastamossaan teurastettavan vain sen omilla laatu- ja vastuullisuusmittareilla luokiteltua ja brändättyä lihaa.

Oman teurastamon perustaminen oli ainoa vaihtoehto

Yhteistyön kariuduttua valtakunnallisen lihatalon kanssa Britt-Marie Stegs päätti ryhtyä suunnittelemaan omaa yritystä, jossa hän voisi hallita itse tuotannon arvoketjun alusta loppuun. Yrityksen tulisi olla tarpeeksi suuri, jotta kuluttajat huomaisivat uuden toimijan ja haluaisivat ostaa sen tuotteita. Ensimmäiseksi tuli suunnitella ja tilata Ruotsin ensimmäinen suuren kokoluokan liikkuva nautateurastamo. Sopiva yhteistyöyritys, Kometos, löytyi Suomesta. Toiseksi haluttiin tutkimuksen keinoin osoittaa, että tilalla tapahtuva teurastus on eläimille stressitön, ja se näkyy myös lihan laadussa. Kolmanneksi päätettiin, että yhteistyötiloiksi valitaan vain ammattitaitoisimmat ja sitoutuneimmat tuottajat. Näin voidaan olla varmoja, että kaikkien mukana olevien tilojen laatu- ja osaamistaso ovat korkealla. Neljänneksi tuotteiden jäljitettävyys haluttiin toteuttaa siten, että kuluttajat saataisiin kiinnostumaan ja vakuuttumaan siitä.

Hälsingestintanin liikkuvan teurastamon ensimmäinen kokonainen toimintavuosi on nyt takana, ja yritys on teurastanut 6000 nautaa 20-30 naudan päivätahdilla. Liikkuva teurastamo koostuu kahdesta yhdistelmäajoneuvosta, ja mukana kulkee viiden työntekijän tiimi, joista yksi on eläinlääkäri. Kuluvan vuoden aikataulu on jo valmiiksi suunniteltu yhteistyössä sopimustilojen kanssa. Ensimmäinen toimintavuosi osoitti, että kaluston toiminta-alue on toistaiseksi liian laaja, mikä nakertaa yrityksen kannattavuutta. Yrityksessä suunnitellaankin toisen liikkuvan teurastamon hankkimista ja maan jakamista kahteen toiminta-alueeseen. Samoin teurasjätteen suunnitelmallisemmasta hyödyntämisestä tullaan saamaan kustannushyötyjä.

Liikkuva teurastamo

Kuluttaja haluaa tietää mistä naudanliha on peräisin

Liikkuvan teurastamon kanssa yhteistyötä tekevistä nautakarjatiloista 30 % on luomutiloja. Kaikki yrityksen käsittelemä naudanliha myydään Hälsingestintan-brändin nimellä. Tulevaisuudessa kuluttaja voi halutessaan selvittää lihan alkuperän myyntipakkauksessa olevan QR-koodin avulla, jonka kautta on mahdollista saada lisätietoja maatilasta, kuulla kasvattajan ajatuksia toiminnastaan ja etsiä ruokaohjeita. Hälsingestintanilla on myös oma 750-päinen nautakarja, joka toimii tuotannon puskurina. Oman karjan avulla yritys voi lisäksi tuoda uusia avauksia erityisesti karjan risteytysjalostukseen ja esitellä yrityksen toimintaa kiinnostuneille. Muilta osin tuotanto tapahtuu sertifioiduilla tiloilla, joissa noudatetaan yhteisesti sovittuja eläinten ruokintaan, kasvatukseen ja hyvinvointiin liittyviä periaatteita.

Hälsingestintanin asiakaskuntaan kuuluu sekä kaupungeissa että maaseudulla asuvia miehiä ja naisia, ja he ovat useimmiten keskituloisia ja iältään 28 - 60 -vuotiaita. Mielenkiintoisen monenkirjava asiakaskunta arvioi nyt tuotetta ja sen ominaisuuksia. Asiakkaiden joukossa on myös aktiivisia ruokaharrastajia ja ruoka-alan ammattilaisia, jotka vievät keskustelua eteenpäin verkostoissaan. Heistä osa toimii myös tulevaisuuden kulutuksen suunnannäyttäjinä. Heidän kokemuksestaan riippuu, voiko vastuullisen toiminnan uusina mittareina tulevaisuudessa olla lihan kulutuksen väheneminen ja mahdollisimman lyhyt tuotantoketju. Eteenpäin katsova karjankasvattaja pohtiikin, milloin tällaiselle brändille on kysyntää myös Suomessa.

Lihakarjan laidun

Kirjoittaja on Parasta pöytään Pirkanmaalta -hankkeen projektipäällikkö Anu Tuomola

 

« Edelliset 10