19.3.2018

Ruokayrittäjät talvipäivillä Eerikkilässä

Tapahtuman tarkoituksena oli paneutua yritysten mielenkiintoisiin kasvutarinoihin, kuulla alan uusimpia tuulia ja luoda yhteistyön mahdollisuuksia. Tapahtuman teemoina olivat huominen lautasella, kasvun eväät ja vaikuttava viestintä sekä yhteistyön reseptit.

Huominen lautasella

Tutkija Matti Minkkinen (Turun yliopisto) avasi päivän antamalla yrittäjille työkaluja tulevaisuuteen vaikuttamiseen. Yrittäjien haasteena on muun muassa ennustaa, milloin on oikea aika heittää innovaatio kentälle. Miten päästään haasteista kohti toivottavaa tulevaisuutta? Tietoisuus omista mahdollisuuksista tulevaisuuden toimijana ja erilaisista tulevaisuusskenaarioista ovat tärkeäitä. ”Muiden huomioiminen monesti parantaa ymmärrystä”, hän lisäsi. Emme tee tulevaisuuttamme yksin.

Kun huomaa kehityksen ja ajankulun nopeuden, on jo myöhässä muutoksesta. Aivot reagoivat kun muutos on jo tapahtunut. Ei ole uutinen, että teknologia muuttaa perinteisen käsityksen ruoan tuotannosta. Uutinen on se, miten nopeasti muutos tapahtuu: kun teknologia kehittyy, se kehittää teknologian itsensä kehittymistä, ja seuraava askel on helpompi kun edellinen, perusteli tutkija Lauri Reuter VTT:ltä. Hän kuvaili 3D-tulostamisen, tekoälyn ja biotekniikan mahdollisuuksista muuttaa ruoan tuotantoa jo tänään. ”Ennen rakennettiin koneita, nyt rakennetaan eläviä eliöitä tuottamaan ruokaa. Merikontteihin rakennettavat bioreaktorit olisivat monistettavissa ja siirrettävissä sinne missä ruokaa tarvitaan. Hiivat ja sienet tuottavat jo nyt ihmisravinnoksi proteiinia.

Erikoistutkija Tuomas Mäkilä Turun yliopistosta esitti puheenvuorossaan mitä hyötyä saadaan bittien tuomisesta pöytään. Pelillistämällä voidaan ohjata esimerkiksi teinien ruokakäyttäytymistä toivottuun suuntaan. Lisätty todellisuus on tätä päivää, joka tarjoaa monia mahdollisuuksia ruokaelämysten äärellä. Ravintola-annos voi maistua erilaiselta ranskalaisen kokin valmistamana ja lisätyllä todellisuudella maustettuna.

Kaks kokkii -tiimistä ja Kotipellon puutarhasta tuttu ruoka-ammattilainen Pasi Kuronen kannusti ruoan tuottajia panostamaan raaka-aineiden laatuun. Laadun ollessa kunnossa tuotteen identiteetti on selkeämpi ja brändääminen helpompaa. Kuronen peräänkuulutti myös yhteistyötä ja uudenlaista ajattelua, joilla syntyy kiinnostavia tuotteita. Ravintolan asiakkaille lähiruoan tarina voi alkaa vaikka ravintolan katolla tai pihalla kasvatetuista kasviksista. Lähiruoan termi on Kurosen mukaan haastava ja nykyisin hän puhuisi mieluummin paikallisesta tai kotimaisesta ruoasta. Kuronen ennusti, että luomu tulee yleistymään, mutta toivoi että sen rinnalle saataisiin kestävän kehityksen tuotemerkki.

Erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri (Luonnonvarakeskus) muistutti, että elintarvikeyritysten ympäristövaikutukset eivät näy heti, vaan viiveellä. Miten vaikutuksia voidaan mitata ja ennen kaikkea käyttää yrityksen viestinnässä eduksi? Jokainen vaihe ruoantuotannon ketjussa tuottaa jotain ympäristöönsä. –Kannattavan ruoan tuotannon lisääminen on tulevaisuudessa ja tässä päivässä toivottavasti mahdollisimman laajasti elintarvikeyritysten tavoitteena, Katajajuuri totesi.

Viesti vaikuttavasti johti Kasvun eväisiin

Perjantaina yrittäjien onnistumistarinoista vastasivat Jouko Riihimäki (Jalofoods / Oy Soya Ab), Teppo Ylä-Hemmilä (Viipurilainen kotileipomo), Riikka Ali-Lekkala-Toivo (Maatilan liha¬kauppa Makuliha Oy), Pirkko Hämäläinen (Vuohelan Herkku), Tomi Järvenpää (Suojärven Suklaatila Oy), Niko Honkanen (Mimis Kotipellon Puutarha) ja Petri Koivisto (Yrttipaja). Viestintäasiantuntijat Heli Nieminen (Turun sanomat) ja Anne Kalliomäki (Tarinakone) auttoivat yrittäjiä viestimään vaikuttavasti.

Elintarvikeyritysten menestymisen taustalla ovat vaikuttaneet erottuminen ainutlaatuisilla tuotteilla ja laadulla, toiminnan ydinasioiden tunnistaminen sekä positiivisuuden ja toisinaan huumorinkin kautta tekeminen. Tässä timanttiset nostot kultakin yritykseltä: Teppo Ylä-Hemmilä, viestinnästä: Mieti yrityksen tarinaa ihmisten kautta. Kun otat kuvan leivästä, ota kuva ihmisestä ja leivästä. Kun käyt Eiffelin tornilla, kuva nähtävyydestä ei kiinnosta ketään, mutta kun kuvassa ovat ihminen ja Eiffelin torni, niin kuva on jo kiinnostavampi. Vaikka tekisitte maailman parasta ruisleipää, ei riitä että yritys kertoo sen, vaan myös asiakkaat tulisi saada kertomaan se.

Riikka Ali-Leikkala-Toivo, tuotekehityksestä:
Koko ajan pitäisi olla ajassa ja edellä. Nyt tuotannossa on makkara, jossa kolmannes rasvasta on korvattu oliiviöljyllä. Trendien seuraaminen, uusiutuminen, kouluttautuminen, ulkopuolisen näkemyksen pyytäminen ja isoista asioista yhdessä päättäminen.

Pirkko Hämäläinen, yrityksen arvot kantavat:
Maku & tuoreus, turvallisuus & laatu, rohkeus & välittäminen

Tomi Järvenpää, brändäämisestä:
Mikä meni alussa mönkään, oli se ettei tiedetty alussa mitä meiltä ostetaan. Asiakas ostaa ei vain suklaata, vaan lahjan. Kun tuotteemme on lahja, se johtaa siihen kuka sen ostaa. Kun haluat sanoa asiasi tunteella, sano se suklaalla. Maasudun elinvoima liittyy rohkeuteen tehdä asioita eri tavalla..

Petri Koivisto, kotimaisen raaka-aineen ainutlaatuisuudesta:
Meillä Suomessa on maailman parhaat raaka-aineet. Viisi vuotta sitten metsässä kasvoi koivu ja mänty, nyt siellä kasvaa tuhansia syötäväksi kelpaavia kasveja. Jalostusosaaminenkin on usein pidemmällä kuin muualla.

Niko Honkanen, verkostoista:
Verkostoituminen on se juttu, miten me ollaan päästy sinne missä ollaan nyt. Suorat kontaktit eri paikkakunnille. Ja keittiömestareihin. Heidän kauttaan ovet ovat auenneet myös ulkomaille. Kokemusten vaihdolle on ihan loputon tarve! Usko hyvään tulevaisuuteen ja positiivisuuteen. Miksi sitä muuten lähtisi tekemään mitään?

Yrittäjät kiteyttivät tapahtuman annin yhteistyön 15 evääksi:

1. Markkinointiviestinnän pitää olla hallussa.
2. Kriisiviestintävalmius tulee olla olemassa.
3. Asiakasryhmät pitää olla hallussa, riippuen liiketoiminnasta.
4. Yhteistyötarinat – isompi joukko yrittäjiä, joilla on yhteinen tarina jolla voi mennä eteenpäin.
5. Toimi siten, että saat kuluttajat kertomaan yrityksesi tarinaa, ettei sinun tarvitse kertoa sitä pelkästään itse.
6. Pyydä asiakasta kertomaan hyvästä palvelusta ja tuotteesta muille ja valmistajalle.
7. Mene oman alan tilaisuuksiin ja tukiverkostoihin, esim. vaikka messupäivien jälkeisiin iltoihinkin mukaan.
8. Usko itseesi, usko vahvuuksiin, usko tuotteisiin ja tekemiseen.
9. Yrityksellä tulee olla tarina, tunteikas tarina. Sankaritarina.
10. Mitähän tulevaisuus tuo tullessaan? Muutoksia.
11. Mikä on yrityksen juttu? Mitä kannattaa viestiä? Ydin.
12. Yrityksen tuominen esiin positiivisella tavalla. Omilla jutuilla.
13. Konkreettinen yhteistyö yritysten välillä, esimerkiksi kalliiden laitteiden jakaminen.
14. Avoimuus, kokemuksien jakaminen.
15. Täytyy olla tosi hyvä pokka, pitää uskaltaa tuoda itsensä ja asiansa esille. Myös pieni röyhkeys on paikallaan.