19.3.2018

Ruokayrittäjät talvipäivillä Eerikkilässä

Tapahtuman tarkoituksena oli paneutua yritysten mielenkiintoisiin kasvutarinoihin, kuulla alan uusimpia tuulia ja luoda yhteistyön mahdollisuuksia. Tapahtuman teemoina olivat huominen lautasella, kasvun eväät ja vaikuttava viestintä sekä yhteistyön reseptit.

Huominen lautasella

Tutkija Matti Minkkinen (Turun yliopisto) avasi päivän antamalla yrittäjille työkaluja tulevaisuuteen vaikuttamiseen. Yrittäjien haasteena on muun muassa ennustaa, milloin on oikea aika heittää innovaatio kentälle. Miten päästään haasteista kohti toivottavaa tulevaisuutta? Tietoisuus omista mahdollisuuksista tulevaisuuden toimijana ja erilaisista tulevaisuusskenaarioista ovat tärkeäitä. ”Muiden huomioiminen monesti parantaa ymmärrystä”, hän lisäsi. Emme tee tulevaisuuttamme yksin.

Kun huomaa kehityksen ja ajankulun nopeuden, on jo myöhässä muutoksesta. Aivot reagoivat kun muutos on jo tapahtunut. Ei ole uutinen, että teknologia muuttaa perinteisen käsityksen ruoan tuotannosta. Uutinen on se, miten nopeasti muutos tapahtuu: kun teknologia kehittyy, se kehittää teknologian itsensä kehittymistä, ja seuraava askel on helpompi kun edellinen, perusteli tutkija Lauri Reuter VTT:ltä. Hän kuvaili 3D-tulostamisen, tekoälyn ja biotekniikan mahdollisuuksista muuttaa ruoan tuotantoa jo tänään. ”Ennen rakennettiin koneita, nyt rakennetaan eläviä eliöitä tuottamaan ruokaa. Merikontteihin rakennettavat bioreaktorit olisivat monistettavissa ja siirrettävissä sinne missä ruokaa tarvitaan. Hiivat ja sienet tuottavat jo nyt ihmisravinnoksi proteiinia.

Erikoistutkija Tuomas Mäkilä Turun yliopistosta esitti puheenvuorossaan mitä hyötyä saadaan bittien tuomisesta pöytään. Pelillistämällä voidaan ohjata esimerkiksi teinien ruokakäyttäytymistä toivottuun suuntaan. Lisätty todellisuus on tätä päivää, joka tarjoaa monia mahdollisuuksia ruokaelämysten äärellä. Ravintola-annos voi maistua erilaiselta ranskalaisen kokin valmistamana ja lisätyllä todellisuudella maustettuna.

Kaks kokkii -tiimistä ja Kotipellon puutarhasta tuttu ruoka-ammattilainen Pasi Kuronen kannusti ruoan tuottajia panostamaan raaka-aineiden laatuun. Laadun ollessa kunnossa tuotteen identiteetti on selkeämpi ja brändääminen helpompaa. Kuronen peräänkuulutti myös yhteistyötä ja uudenlaista ajattelua, joilla syntyy kiinnostavia tuotteita. Ravintolan asiakkaille lähiruoan tarina voi alkaa vaikka ravintolan katolla tai pihalla kasvatetuista kasviksista. Lähiruoan termi on Kurosen mukaan haastava ja nykyisin hän puhuisi mieluummin paikallisesta tai kotimaisesta ruoasta. Kuronen ennusti, että luomu tulee yleistymään, mutta toivoi että sen rinnalle saataisiin kestävän kehityksen tuotemerkki.

Erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri (Luonnonvarakeskus) muistutti, että elintarvikeyritysten ympäristövaikutukset eivät näy heti, vaan viiveellä. Miten vaikutuksia voidaan mitata ja ennen kaikkea käyttää yrityksen viestinnässä eduksi? Jokainen vaihe ruoantuotannon ketjussa tuottaa jotain ympäristöönsä. –Kannattavan ruoan tuotannon lisääminen on tulevaisuudessa ja tässä päivässä toivottavasti mahdollisimman laajasti elintarvikeyritysten tavoitteena, Katajajuuri totesi.

Viesti vaikuttavasti johti Kasvun eväisiin

Perjantaina yrittäjien onnistumistarinoista vastasivat Jouko Riihimäki (Jalofoods / Oy Soya Ab), Teppo Ylä-Hemmilä (Viipurilainen kotileipomo), Riikka Ali-Lekkala-Toivo (Maatilan liha¬kauppa Makuliha Oy), Pirkko Hämäläinen (Vuohelan Herkku), Tomi Järvenpää (Suojärven Suklaatila Oy), Niko Honkanen (Mimis Kotipellon Puutarha) ja Petri Koivisto (Yrttipaja). Viestintäasiantuntijat Heli Nieminen (Turun sanomat) ja Anne Kalliomäki (Tarinakone) auttoivat yrittäjiä viestimään vaikuttavasti.

Elintarvikeyritysten menestymisen taustalla ovat vaikuttaneet erottuminen ainutlaatuisilla tuotteilla ja laadulla, toiminnan ydinasioiden tunnistaminen sekä positiivisuuden ja toisinaan huumorinkin kautta tekeminen. Tässä timanttiset nostot kultakin yritykseltä: Teppo Ylä-Hemmilä, viestinnästä: Mieti yrityksen tarinaa ihmisten kautta. Kun otat kuvan leivästä, ota kuva ihmisestä ja leivästä. Kun käyt Eiffelin tornilla, kuva nähtävyydestä ei kiinnosta ketään, mutta kun kuvassa ovat ihminen ja Eiffelin torni, niin kuva on jo kiinnostavampi. Vaikka tekisitte maailman parasta ruisleipää, ei riitä että yritys kertoo sen, vaan myös asiakkaat tulisi saada kertomaan se.

Riikka Ali-Leikkala-Toivo, tuotekehityksestä:
Koko ajan pitäisi olla ajassa ja edellä. Nyt tuotannossa on makkara, jossa kolmannes rasvasta on korvattu oliiviöljyllä. Trendien seuraaminen, uusiutuminen, kouluttautuminen, ulkopuolisen näkemyksen pyytäminen ja isoista asioista yhdessä päättäminen.

Pirkko Hämäläinen, yrityksen arvot kantavat:
Maku & tuoreus, turvallisuus & laatu, rohkeus & välittäminen

Tomi Järvenpää, brändäämisestä:
Mikä meni alussa mönkään, oli se ettei tiedetty alussa mitä meiltä ostetaan. Asiakas ostaa ei vain suklaata, vaan lahjan. Kun tuotteemme on lahja, se johtaa siihen kuka sen ostaa. Kun haluat sanoa asiasi tunteella, sano se suklaalla. Maasudun elinvoima liittyy rohkeuteen tehdä asioita eri tavalla..

Petri Koivisto, kotimaisen raaka-aineen ainutlaatuisuudesta:
Meillä Suomessa on maailman parhaat raaka-aineet. Viisi vuotta sitten metsässä kasvoi koivu ja mänty, nyt siellä kasvaa tuhansia syötäväksi kelpaavia kasveja. Jalostusosaaminenkin on usein pidemmällä kuin muualla.

Niko Honkanen, verkostoista:
Verkostoituminen on se juttu, miten me ollaan päästy sinne missä ollaan nyt. Suorat kontaktit eri paikkakunnille. Ja keittiömestareihin. Heidän kauttaan ovet ovat auenneet myös ulkomaille. Kokemusten vaihdolle on ihan loputon tarve! Usko hyvään tulevaisuuteen ja positiivisuuteen. Miksi sitä muuten lähtisi tekemään mitään?

Yrittäjät kiteyttivät tapahtuman annin yhteistyön 15 evääksi:

1. Markkinointiviestinnän pitää olla hallussa.
2. Kriisiviestintävalmius tulee olla olemassa.
3. Asiakasryhmät pitää olla hallussa, riippuen liiketoiminnasta.
4. Yhteistyötarinat – isompi joukko yrittäjiä, joilla on yhteinen tarina jolla voi mennä eteenpäin.
5. Toimi siten, että saat kuluttajat kertomaan yrityksesi tarinaa, ettei sinun tarvitse kertoa sitä pelkästään itse.
6. Pyydä asiakasta kertomaan hyvästä palvelusta ja tuotteesta muille ja valmistajalle.
7. Mene oman alan tilaisuuksiin ja tukiverkostoihin, esim. vaikka messupäivien jälkeisiin iltoihinkin mukaan.
8. Usko itseesi, usko vahvuuksiin, usko tuotteisiin ja tekemiseen.
9. Yrityksellä tulee olla tarina, tunteikas tarina. Sankaritarina.
10. Mitähän tulevaisuus tuo tullessaan? Muutoksia.
11. Mikä on yrityksen juttu? Mitä kannattaa viestiä? Ydin.
12. Yrityksen tuominen esiin positiivisella tavalla. Omilla jutuilla.
13. Konkreettinen yhteistyö yritysten välillä, esimerkiksi kalliiden laitteiden jakaminen.
14. Avoimuus, kokemuksien jakaminen.
15. Täytyy olla tosi hyvä pokka, pitää uskaltaa tuoda itsensä ja asiansa esille. Myös pieni röyhkeys on paikallaan.

23.11.2017

Lähiruuan menestysreseptin aineksia

Lähiruoka on tehnyt paluun suomalaisiin ruokapöytiin. Ruokapiirit, REKOt ja uusimpana Food Hub luovat yhteyden tuottajan ja kuluttajan välille – ilman välikäsiä. Tarjonnan kasvaessa tuottajalta vaaditaan nokkeluutta oman markkinan löytämisessä ja kuluttajalta taitoa erottaa bulkki laatutavarasta.

Kanssaveljemme ja -sisaremme, länsiranskalaiset pientuottajat, avasivat ammattisalaisuuksiaan suomalaisille lähiruoka-ammattilaisille Parasta pöytään Pirkanmaalla -porukan järjestämällä ammattimatkalla. Jos unohdetaan asiakasmäärä, joka toki ranskalaisilla tuottajilla on puolellaan, löytyy heidän tekemästään ja sanomastaan viisauden siemen. 

Lähiruokamatkalla Ranskassa
Kuva: Noora Mantere

Ranskalaisessa ruokakulttuurissa lähiruualla on aina ollut paikkansa, eikä yhteys ruuan tuottajiin ole missään vaiheessa täysin katkennut. ’Terroir’ on käsite, joka määrittää sitä ympäristötekijöiden sekä paikallisen osaamisen kokonaisuutta, joka tekee kunkin alueen tuotteesta ainutlaatuisen – ja halutun. Torit elävöittävät pieniäkin pitäjiä, ja niiltä löytyy myös viljelijöiden itsensä myymää satoa. Viiniä ostetaan ohi ajaessa tutulta tuottajalta. Alkuperämerkinnöillä ja messuilla voitetuilla palkinnoilla on ostotilanteessa painoarvoa.

Mitä siis voisimme oppia ranskalaisilta kollegoiltamme? Heidän menestysreseptiensä aineksia ovat ainakin markkinointi, ammattiylpeys sekä laadukkaat tuotteet.

Lähiruokamatkalla Ranskassa
Kuva: Noora Mantere

Lähtiessäsi luomaan tuotteillesi markkinaa, mieti ensin, miten oma tarjontasi eroaa muista. Benchmarkkaa kilpailijoita ja ota näkemästäsi opiksi. Hakeudu yhteistyöhön muiden alueesi yrittäjien kanssa. Ranskassakin tuottajien yhdessä perustamat myymälät ovat nyt Se Juttu. Älä epäröi sijoittaa hieman ostopalveluihin: jos et ole tuotekuvauksen, web-suunnittelun tai reseptiikan mestari, panosta nyt – investointisi poikii kyllä myöhemmin.

Nosta itsesi ja tuotteesi rohkeasti esille. Jos kasvatat seutukunnan herkullisimmat porkkanat, älä epäröi myös kertoa sitä.

Maistata mahdollisimman monelle, missä ikinä edustatkaan. Tuleva asiakkaasi on ehkä jo unohtanut, miltä vasta nostettu, leivottu tai jauhettu maistuu.

Pilko osiin ja esitä laatuketju pellolta pöytään: miksi sesongin herkut ovat maukkaampia kuin tuontiruoka tai miksi lähiliha on eineshyllyn tarjontaa kalliimpaa?

Mausta, sekoita ja kokoa koko prosessi tarinaksi, jonka tarjoat asiakkaalle.

Muotoile tarinan ydin mieleenpainuviksi mainoslauseiksi.

Yhdistele tuotteesi kyytipojaksi herkulliset ja ostopäätöstä helpottavat reseptit.

Kata pöytään parhaat, nappaa kamera tai kutsu paikalle kuvaaja, joka ikuistaa lopputuloksen jaettavaksi.

Herkuttele lopputuloksella verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa ja tapahtumissa – siellä, missä asiakkaasikin ovat.

Nosta malja kiittääksesi itseäsi kättesi työstä ja toista sama uudestaan.

Sillä siellä, missä perinteitä ei ole, niitä täytyy luoda. Paikallisen ruokakulttuurin uudisraivaajat ja tulevaisuuden makumuistojen luojat ammentavat karjalanpaistista digitalisaation kautta kohti aivan uusia myynnin ja markkinoinnin tapoja. Nyt on meidän vuoromme näyttää ranskalaisille, mitä osaamme!

Lähiruokamatkalla Ranskassa
Kuva: Noora Mantere

Kirjoittaja on viestintäsuunnittelija Noora Mantere 

27.9.2017

Elintarvikelainsäädännön tietoiskut webinaareissa 6.10., 16.10. ja 31.10.2017

Elintarvikelainsäädännön tietoiskuissa kerrotaan, mitä tulee ottaa huomioon elintarvikeyritystä, ravintolaa tai lihalaitosta perustettaessa.  Webinaarit pidetään kolmena päivänä lokakuussa: 

Webinaari Elintarvikeyrityksen perustaminen 6.10. klo 13.00 – 13.45
Ilmoittaudu https://link.webropolsurveys.com/S/B19E5029B6135464

Webinaari Ravintolan perustaminen 16.10. klo 10.00 – 10.45
Ilmoittaudu https://link.webropolsurveys.com/S/41E78E30C072AA41

Webinaari Lihalaitoksen perustaminen 31.10. klo 10.00 – 10.45
Ilmoittaudu https://link.webropolsurveys.com/S/BE7FAC2C324ECEFD

Webinaari kestää noin puoli tuntia, jonka jälkeen on aikaa kysymyksille ja kommenteille. Webinaarit tallennetaan, joten ne ovat katsottavissa myös jälkikäteen. 

Syys- ja lokakuussa on myös käynnissä pk-yrittäjille suunnattu elintarvikelainsäädäntöön liittyvä neuvontakiertue, jonka tavoitteena on lisätä ja välittää elintarvikeyrityksen perustamiseen ja toimintaan liittyvää tietoa. Lue kiertueesta lisää Aitoja makuja verkkosivun blogista. Webinaarit ja neuvontakiertueen järjestävät Lähiruoan koordinaatiohanke ja Evira.

Tervetuloa seuraamaan webinaareja ja osallistumaan neuvontakiertueen tilaisuuksiin!

16.8.2017

Unelmien lähihäämatka syntyy hyvästä ruoasta ja parhaasta palvelusta

Ikimuistoista häämatkaa varten ei tarvitse lentää tuhansien kilometrien päähän kaukomaille. Timo Virtanen ja Eeva Kannosto-Virtanen tarjoavat tästä upean ja inspiroivan esimerkin. Heidän kuherruskuukautensa yhdisti höyrylaivamatkan Näsijärvellä, pyörämatkailua, erinomaista lähiruokaa, persoonallista ja laadukasta majoitusta sekä paikallisen luonnon ja kulttuurin parasta antia.  

Häämatka oli Parasta pöytään Pirkanmaalta - lähiruokaa jokaiseen päivään -hankkeen ja Pirkanmaan Matkailu ry:n yhteistyössä järjestämän Unelmien Lähiruokasafari-kilpailun palkinto. Kisassa jokainen sai suunnitella mahdollisimman houkuttelevan lähiruokamatkan Pirkanmaalle ja palkinnoksi hanke lupasi toteuttaa voittajaidean.

— Timon ja Eevan häämatkaehdotus oli raadin suosikki ja oli todella hauskaa, että saimme olla mukana tarjoamassa heille sen. Toivottavasti Timon ja Eevan esimerkki tarjoaa ideoita ja mallia muillekin. Persoonallisen häämatkan voi tehdä lähimaisemissakin, kertoo Paula Kerola Pirkanmaan Matkailu ry:stä.

 
Matka alkoi Tarjanteen kyydillä kohti Virtoja. Kuva: Matti Pollari

Timon ja Eevan häämatka alkoi Tampereelta Mustalahden satamasta höyrylaiva Tarjanteella kohti Virtoja Runoilijantietä seuraillen. Ensimmäinen yö vietettiin Virtain Marttisissa ja Laivarannan kesämaisemissa. Seuraavana päivänä Timo ja Eeva hyppäsivät pyörien selkään ja lähtivät polkemaan Torisevan kautta Pohjaslahdelle, Vehkaniemen perinteikkäälle tilalle. Perillä odottivat tynnyrisauna ja idyllinen maatilamajoitus. Kolmas aamu alkoi pyöräretkellä Mänttää kohti, jossa yövyttiin Arthotel Honkahovissa ja tutustuttiin Serlachiuksen museoiden aarteisiin sekä muuhun Taidekaupungin tarjontaan.

Onnistunut matka ei perustu eksotiikkaan ja mahdollisimman pitkään etäisyyteen kotiovelta vaan rakentuu ennen kaikkea laadukkaasta palvelusta, hyvästä ruoasta, mieluisasta seurasta ja yhteisistä kokemuksista.

– Heti Tarjanteella meitä odotti jymy-yllätys, saimme Hopealinjojen lahjana hytin matkan ajaksi käyttöömme ja kuohuviinitervehdyksen. Matka Tarjanteella oli ikimuistoinen, reitti on hieno ja oli upeaa nähdä Teiskon ja Ruoveden tutut lapsuudenmaisemat järveltä päin, tunnelmoi Eeva matkan alkua.

– Kaiken kaikkiaan meistä pidettiin todella hyvää huolta. Marttisissa majoituimme omassa saunallisessa hirsimökissä järven rannalla ja aamupala oli erinomainen. Vehkaniemen maalaisidylliin ja rauhallisuuteen ihastuimme täysin. Palvelu oli ystävällistä, iltapala ja brunssi valmistettiin vain meitä varten. Honkahovissa meitä odotti upea sviitti ja vielä toimitusjohtajan terveisinä kuohuviiniä ja mansikoita pöydällä, Eeva jatkaa.

– Hyvä paikallinen ruoka kruunasi elämyksen. Kohokohtina täytyy mainita Tarjanteen lounas, Virtain Baarpuurin ribsit ja terassi rantamaisemassa sekä Serlachiuksen museoiden ravintola Göstan kolmen ruokalajin kesäpäivämenu. Lisäksi kävimme Mäntän Klubilla illallisella, viiden tähden paikka, voimme suositella!


Serlachiuksen museot tarjosivat upeita elämyksiä. Kuva: Timo Virtanen

Pientä haastetta matkaan toivat pyöräilyosuudet ja paikoin mäkinen soratiemaasto. Timo ja Eeva eivät kumpikaan olleet aiemmin tehneet pidempiä pyörämatkoja. Reissusta selvittiin kumminkin ilman isompia kommelluksia.

– Reilun 30 kilometrin päivämatkat olivat tällaisille kauppamatka-pyöräilijöille aika maksimimittaiset. Torisevalta Vehkaniemeen oli pitkä pätkä soratietä ja mäet veivät voimia. Onneksi ei ollut kiirettä tai aikatauluja, pyöräilimme rauhassa ja pidimme taukoja, ja matka taittui lopulta aika leppoisasti. Pyörät kestivät hyvin, eikä mitään isompia kommelluksia tullut. Toriseva oli upea, samoin Salussärkät ja Vilppulan kosket olivat hienoja molemmat.

– Kiireetön yhdessäolo ja toistemme tsemppaaminen sekä matkan varren maisemat oli hienoa kokea yhdessä. Kahviloita ja muita taukopaikkoja olisi vain saanut osua reitille enemmän, Eeva hymyilee.


Toinen pyöräilypäivä alkamassa Vehkaniemessä. Kuva: Anneli Vehkaniemi

Harva reissu sujuu aivan ongelmitta sen paremmin kotimaassa kuin kaukomaillakaan, mutta varsinkin jälkikäteen katsottuna ne tuovat vain maustetta matkaan ja lisää muistoja. Pyöräilyn pienet tuskan hetket eivät onnistuneet laskemaan Timon ja Eevan tunnelmia ja häämatkailu kotimaisemissa saa vahvat suositukset.

– Matka oli upea kokemus, meille hienosti räätälöity ja paljon enemmän kuin osasimme toivoakaan. Monesti matkan aikana vertasimme, että olisimmeko olleet mieluummin Espanjan aurinkorannalla ja todettiin, että ei oltaisi! Tätä reissua muistellaan pitkään, ehdottomasti suosittelemme muillekin, Eeva kannustaa.

Matti Pollari, Ekokumppanit Oy

Matkaohjelma

To 27.7.

Lähtö klo 10.00 Mustalahdesta höyrylaiva Tarjanteella

Matkalla Runoilijantien upeita maisemia ja Tarjanteen uuden lähiruokapainotteisen a’la carte -listan antimia

Perillä Virroilla klo 18

Iltapala Rantaterassi Baarpuurissa Virtain sataman idyllissä

http://www.baarpuuri.fi

Yöpyminen Marttisissa Lomasaaren 2 hengen mökissä  www.marttinen.fi 

 

Pe 28.7.

Aamupala Marttisissa

Pyörällä kohti Torisevaa, tauko ja upeiden kansallismaisemien ihailua Torisevan Kahvimajalla

Matka jatkuu kohti Pohjaslahtea, pyöräilyä yhteensä n. 30 km

Yöpyminen Pohjaslahdella Vehkaniemen perinteikkäällä sukutilalla.

http://www.vehkaniemi.fi/ 

 

La 29.7.

Aamupala Vehkaniemessä

Pyörällä kohti Mänttä-Vilppulaa, pyörämatka n. 30 km

Tutustumista Serlachiuksen museoihin ja Taidekaupungin tarjontaan

http://www.manttavilppula.fi/taidekaupunki/

Yöpyminen ja aamupala Taidekeskus ja Arthotel Honkahovissa

http://www.klubin.fi/fi/  

 

Su 30.7.

Tutustumista Serlachiuksen museoihin ja Taidekaupungin tarjontaan

Lounas Ravintola Göstassa paikallisista raaka-aineista ponnistavasta menusta nauttien:

http://ravintolagosta.fi/  

Paluumatka Serlachius-bussilla, lähtö 17.20, Tampereella 18.50

 

Pyöräilyreitti:

https://goo.gl/cIcFYH

 

Unelmien lähiruokasafari -kilpailun sekä Unelmien lähihäämatkan toteutuksen ja viestinnän kumppanina on Pirkanmaan Matkailu ry.

26.6.2017

Ahlmanin torit käynnistyvät 8.7.2017

Ahlmanin torit pyörähtävät käyntiin heinäkuussa, kun pirkanmaalaiset tuottajat tulevat Ahlmanille myymään lähiruokaa ja käsiteollisuustuotteita. Ensimmäinen toripäivä on lauantaina 8.7. Muut torilauantait ovat 22.7., 12.8. ja 9.9. Tori on avoinna klo 10-15.

Myös Ahlmanin Tilapuoti ja Ravintola Kapusta ovat avoinna toripäivinä. 

Toripaikan hinta on 20 €/kerta. Ilmoittaudu myyjäksi täällä. Lisätietoja Anu Tuomola, anu.tuomola@ahlman.fi ja 044 7960535.

 

29.5.2017

Uusi LÄHIS-opas on julkaistu

  • 0

Lisää lähiruokaa julkisten keittiöiden asiakkaille – ohjeita ja perusteluja hankintoihin -oppaan tavoitteena on kannustaa kuntien ja kuntayhtymien päättäjiä hankkimaan
alueellisia tuotteita. Oppaan kohderyhmään kuuluvat myös ruokapalvelut, yrittäjät ja hankintayksiköiden asiantuntijat, sekä kaikki kuntalaiset. Oppaassa tutustutaan EU-tason sekä kansallisen, maakunta- ja kuntatason strategisiin päätöksiin sekä ruokaketjun hankinnan elinkaaressa mukana oleviin kaikkiin toimijoihin, tuottajista julkisten keittiöiden ruokapalveluihin saakka. 

Oppaassa on tuotekohtaisia hankintakriteeriehdotuksia tarjouspyyntöjen laadinnan avuksi ja hyviä käytännön hankintaesimerkkejä eri kokoisista hankintayksiköistä ja ruokapalveluista. Oppaassa on vinkkejä ruokapalveluille myös ruokalistasuunnitteluun. Oppaan liitteenä on myös Elintarvikkeiden hankintaopas.

Oppaan on päivittänyt Suomen Kuntaliitto ry osana EkoCentrian hallinnoimaa ja maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa NYT -tuotekehitystä ja hankintaosaamista -hanketta ja se on julkaistu maaliskuussa 2017.

Lue Lisää lähiruokaa julkisten keittiöiden asiakkaille - perusteluja ja ohjeita hankintoihin täältä

26.5.2017

Ilmoittaudu Osta tilalta! -päivään ja Lähiruokasafariin 16.9.2017

  • 0

Osta tilalta! -päivänä 16.9. maatilat avaavat jälleen ovensa kuluttajille. Osta tilalta! -päivänä kuluttajille tarjotaan mahdollisuus ostaa tuotteita ja raaka-aineita suoraan tiloilta ja tutustua samalla maatilojen elämään. Maatila voi osallistua tapahtumaan, vaikka tila ei muulloin myisikään tuotteitaan suoraan asiakkaille. Viime vuonna järjestettyyn ensimmäiseen Osta tilalta! -päivään osallistui yhteensä 179 tilaa, ja tiloilla vieraili tuhansia kävijöitä.

Ilmoittaudu järjestäjäksi Osta tilalta! -verkkosivulla. Sivulla voit esitellä tilasi ja tuotteesi ja kertoa, mitä nähtävää tai oheistoimintaa tilallasi on. Huomaa, että osallistuva tila vastaa kaikista järjestelyistä itse. Myös naapuritilojen kanssa voi tehdä yhteistyötä. Kuluttaja voi samoilta verkkosivuilta nähdä, mitkä tilat ottavat vastaan kävijöitä ja mitä tuotteita tiloilla on myynnissä.  

Pirkanmaalla järjestetään samana päivänä myös suosittu Lähiruokasafari yhteistyössä kaupunkilehti Moron kanssa. Viime vuonna Lähiruokasafaripäivänä ovensa avasi 28 pirkanmaalaista tilaa tai tuottajaa, ja Moro-lehden safaribussissa päästiin kiertämään maakunnan valikoituja lähiruokakohteita. Ilmoittaudu mukaan Lähiruokasafarin verkkosivuilla.

Osta tilalta! -päivän järjestelyissä ovat mukana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 ja Maaseutuverkosto, Turun yliopiston Brahea-keskuksen Lähiruoan koordinaatiohanke, Aitojamakuja.fi, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC, Maa- ja kotitalousnaiset, Martat, Marthaförbundet, Suomen 4H-liitto, Finlands svenska 4H, Lomalaidun ry ja Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry.

Lähiruokasafarin järjestelyistä vastaavat Ekokumppanit Oy ja kaupunkilehti Moro.

16.5.2017

Itävallassa lähiruoasta tehdään tunnettuja brändejä

  • 0

Joukko pirkanmaalaisia lähiruokayrittäjiä teki maaliskuun alkupuolella ammattimatkan Itävaltaan Steiermarkin maakuntaan. Matkalla tutustuttiin maakunnan lähiruokayrityksiin ja itävaltalaiseen tapaan tehdä yhteistyötä lähiruoan tunnettuuden ja menekin edistämiseksi.  

Steiermark on yksi Itävallan yhdeksästä osavaltiosta, ja se sijaitsee maan koillisosassa. Osavaltiossa on asukkaita runsaat 1,2 miljoonaa. Itävallan liittyessä Euroopan Unioniin Steiermark oli suurelta osin köyhää seutua, maatalouden kannattavuus oli heikko ja maatilat hyvin pieniä. Itävallassa kuitenkin arvostetaan maanviljelijää ja paikallisia tuotteita. Myös maatalouselinkeinojen merkitys matkailun kannalta tärkeän maiseman ylläpitämisessä tunnustetaan.

Ammattimatka Itävaltaan

Leader-hankkeilla luodaan yhteistyötä ja lähiruokabrändejä

Itävallassa aluekehitystä pyritään edistämään alueellisten toimijoiden välisellä yhteistyöllä. Vuoriston rajaamien alueiden koko voi vaihdella muutamasta kylästä kymmeneen kylään. Itävallassa on yhteensä 72 maaseutualueilla toimivaa Leader-ryhmää, ja viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on toteutettu yhteensä 70 Leader-hanketta.

Hankkeista 20% on liittynyt maatalouteen ja alkutuotantoon. Hankkeilla on tuettu myös matkailua, työllistymistä ja maakuntien välistä yhteistyötä. Leader-toiminnan kustannuksista on 60% EU:n ja 30% kuntien rahoittamaa. Kehittämistoiminnassa ovat mukana viljelijät, matkailualan toimijat ja kunnat yhdessä.

Tuottajat omistavat Almo® -brändin

Esimerkkinä Leader-hankkeen avulla luodusta alueellisesta yhteistyöstä on Almenlandin alueen Almo® -brändi. Almenland käsittää 16 kylää, ja alueella on yhteensä 3600 hehtaaria alppilaitumia. Laiduntamisen merkitys matkailulle ja alueen elinkeinoille on merkittävä, sillä eläimet pitävät maisemat avoimina. Alueen Almo® -tuotemerkki on tae eettisestä, reilusta ja laadukkaasta ruoantuotannosta ja se on laajasti tunnettu koko maassa. Brändi on neljänsadan maanviljelijän omistama, ja tuotteita jalostava ja markkinoiva yritys käsittelee ainoastaan Almo®-brändiin kuuluvien tilojen lihaa. Tuotantoa valvotaan Almo®-laatuohjelman avulla ja 24 % tiloista tarkastetaan vuosittain. Lihaa viedään myös Etelä-Saksaan.

Almo® -brändin rahoituksesta Euroopan Unioni on maksanut 80%, valtio 15% ja maakunta 5%. Toimijoiden itsensä ei siis ole tarvinnut osallistua rahoitukseen, vaan antaa oma panoksensa toimintana. Almo® -brändiin kuuluu myös useita pienempiä, paikallisesti tunnettuja brändejä.

Labonca luomutilalla panostetaan eläinten hyvinvointiin

Labonca Biohof -luomutila on esimerkki nopeasti yleisön tietoisuuteen nousseesta brändistä. Laboncan tilalla otettiin tuotantosuunnaksi luomu ja laidunsikojen kasvatus vuosituhannen alussa sukupolvenvaihdoksen myötä. Tuolloin tilan toiminnan arvoiksi määriteltiin eettisyys ja eläinten hyvinvointi, ja nykyisin Labonca on vahva brändi, ja yritys on maan johtava omalla alallaan.

Laidunsikatila Itävallassa

Laboncan tilalla emakot ja karjut ovat omalla laidunalueellaan, ja porsaat siirretään kasvamaan muille laitumille. Siat ovat aina ulkona, myös talvella, sillä ne kestävät hyvin jopa ajoittaisen 20 asteen pakkasen. Lähes jokaisella laitumella on katos, jonka alle eläimet pääsevät suojaan. Tilan menestyksen tärkeimmät tekijät ovat eettinen tuotanto ja laidunteurastus. Laitumelta toiselle siirtymiseen tottuneet eläimet viettävät viimeiset vuorokautensa teurastamon vieressä olevalla laitumella, eivätkä stressaannu prosessissa lainkaan. Teurastamon rahoitus koottiin EU:n investointituella ja joukkorahoituksella, jota vastaan rahoittajat saavat lihaa usean vuoden ajan. Teurastamon yhteydessä ruho paloitellaan ja vakumoidaan tuoreeltaan, ja se myös jatkojalostetaan tilalla. Tilalla on jatkuvaa tuotekehitystä ja oma tuotevalikoima käsittää yli 100 tuotetta, sillä kaikki ruhonosat pyritään hyödyntämään.

Laboncan tuotteita tullaan ostamaan tilamyymälästä jopa 150 kilometrin päässä sijaitsevasta Wienistä asti, niitä myydään verkkokaupassa sekä muutamissa yhteistyömyymälöissä muualla maassa – ei kuitenkaan marketeissa. Labonca on saanut toiminnastaan useita palkintoja, kuten Eläinten hyvinvointipalkinnon sekä maakunta- että valtiotasolla vuonna 2010 sekä Eläinsuojelu- ja Ilmastotekopalkinnot vuonna 2016. Palkintojen myötä tuotanto on saanut paljon lisänäkyvyyttä eri medioissa.

Göllesin perheyritys tarjoaa asiakkaalle myös elämyksiä

Riegersburgissa niin ikään sijaitseva Göllesin perheyritys valmistaa viinietikoita, liköörejä ja snapseja. Yrityksessä on satsattu markkinointiin ja tuotteiden esittelyyn muun muassa tarjoamalla asiakkaille opastuksia ja elämyskierroksia.

Ammattimainen tuotanto aloitettiin vasta 1990-luvun lopulla ja nykyisin tuotanto on painottunut viinietikkaan. Göllesin huipputuotteita ovat balsamiviinietikat, joista osaa kypsytetään jopa 20 vuoden ajan. Raaka-aineina käytetään hedelmiä, joista 90% on peräisin lähialueelta.

Viinietikan tuotantoa Itävallassa

Yrityksen tuotteita myydään omassa myymälässä, verkkokaupassa ja pienissä kaupoissa, ei marketeissa. Ajatuksena on, että kaupassa olevan henkilökunnan pitää tuntea tuotteet ja osata kertoa niistä. Kuluttajat ovat pääosin nuoria. Liikevaihto on nykyisin kolme miljoonaa euroa vuodessa ja pyrkimyksenä on hidas, parin prosentin kasvu vuosittain. Yritys työllistää 20 työntekijää.

Kirjoittaja on Ahlmanin kehittämispäällikkö Eeva Ylinen

15.5.2017

Osallistu Lähiruokaa Pirkanmaalta -valokuvakilpailuun 15.5. – 15.9.2017

  • 0

Parasta pöytään Pirkanmaalta -hanke järjestää valokuvakilpailun, jonka aiheena on pirkanmaalainen lähiruoka ja sen matka pellolta pöytään.

Valokuvakilpailu on avoin kaikille harrastajakuvaajille 15.5. – 15.9.2017. Kuvan aiheena voi olla Pirkanmaalla tuotettu lähiruoka, sen viljely, tuottaminen, valmistaminen tai nauttiminen. Jos haluat, voit keksiä kuvallesi nimen ja kertoa kuvasta jotain.

Voit osallistua valokuvakisaan korkeintaan kolmella kuvalla joko jakamalla kuvasi Instagramissa hashtagilla #lähiruokaapirkanmaalta tai lähettämällä kuvasi sähköpostitse osoitteeseen: ritva.pietarinen@ahlman.fi tai anu.tuomola@ahlman.fi. Kirjoita viestin otsikoksi ”Lähiruokaa Pirkanmaalta -valokuvakilpailu”.

Valokuvakilpailun kisaraatiin kuuluvat Ahlmanin Oriveden toimipisteen kuvataidelinjan vastuuopettaja Sampsa Virkajärvi, vastaava puutarhuri ja kouluttaja Krista Mäkelä, koulutuspäällikkö Hanna-Leena Vuojärvi ja TV- ja tapahtumatuottaja Anna Alkiomaa. Kisaraati valitsee kisan päätyttyä kolme parasta kuvaa, ja voittajat julkistetaan syyskuun aikana. Pääpalkintona on 200 euron arvoinen lahjakortti, jonka voi käyttää mihin tahansa Ahlmanin tarjoamiin palveluihin tai tuotteisiin. Toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneille jaetaan kaksi 25 euron arvoista lahjakorttia Ahlmanin Tilapuotiin.

Kilpailun voittajakuvat julkaistaan parastapoytaan.fi verkkosivuilla ja palkintojen voittajiin otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti. Kilpailuun lähetettyjä kuvia voidaan käyttää myöhemmin ahlman.fi -verkkosivuilla, jolloin kuvaajiin ollaan myös yhteydessä henkilökohtaisesti. 

Kuvien tulee olla kuvaajan itsensä ottamia ja kuvaajalla on oltava lähettämäänsä kuvaan täydet oikeudet. Instagram-tilisi tulee olla julkinen. Hankkeen toteuttajatahojen henkilökunnan tai raadin lähettämät kuvat eivät osallistu kilpailuun. 

Lähiruokaa puutarhasta

04.4.2017

Yhteisöllinen ruokakauppa käynnistyy Pirkanmaalla

  • 0

Luomuruokaa

Uuskauppa on uudenlainen ruokakauppa, joka käynnistyy Pirkanmaalla syksyllä. Uuskaupan peruskiviä ovat lähituotanto, laatu ja puhtaus, luottamus - sekä reiluus. Uuskaupan päämääränä on tuoda ruoan tuottajat, jalostajat, kauppa ja kuluttajat yhteen rakentamaan yhteistyötaloutta ruokaketjuun.

”Lähituotannon turvaaminen Suomessa on tärkeää”, sanoo Uusruukki -osuuskunnan edustaja, aiemmin Pirkanmaalla toimineen lähi- ja luomuruokaan erikoistuneen Luomulaatikon toimitusjohtaja Sari Kuusisto. ”Ruoan pitää olla laadukasta ja puhdasta. Kaupankäynnissä puolestaan tärkeää on luottamus tuottajan, kauppiaan ja asiakkaan välillä. Ruoantuotannossa ja jakelussa on tosi tärkeää myös reiluus. Aivan yhtä tärkeää se on täällä Pohjolassa kuin missä tahansa muualla. Myös asiakkaan suuntaan pitää olla reilu”, toteaa Kuusisto. ”Onhan niitä ruokapiirejä ja REKO-renkaita, mutta aina siellä joku talkoilee ja tekee hommia ilmaiseksi muiden puolesta”, sanoo Kuusisto. ”Pidemmän päälle voi käydä niin, että voimat hiipuvat, vapaaehtoisten rivit harvenevat tai joku kantavista voimista tuotanto-toimitus-asiakasketjussa poistuu rivistä”, hän lisää.

Uuskaupassa jätetään markkinatalousmalli sivuun ja toimitaan sen sijaan yhteistyötalousmallilla, jossa asiakkaat sitoutuvat ryhmän jäseniksi maksamalla jäsenmaksun. Jäsenmaksulla katetaan kaupan kiinteät kulut ja palkat. Ostosten hinnasta jää pois kaupan kate, joka ruokakaupassa on yleensä 25-30 %. Jäsenet ikään kuin ostavat kauppiaan palvelukseensa ja määrittelevät hänelle, millaista ruokaa he haluavat kaupasta tilata.

Uuskaupan tavoitteet

Uuskaupan tavoitteena on kolmen ”ällän” ohjelma, joka tarkoittaa laatua, lähituotantoa ja laajaa valikoimaa. Tuotteet ovat laadukkaita, sillä ne ovat luomu- tai demeterlaatua tai laatukriteerit täyttävää lähituotantoa. Toimitukset tulevat läheltä, sillä tuotteet hankitaan lähituottajilta aina kun mahdollista, ja täydentäviä tuotteita hankitaan muualta Suomesta ja Euroopasta. Asiakkaille tarjotaan laaja tuotevalikoima, joka kuitenkin perustuu jäsenten toiveisiin.

Vihanneksia tuottajalta

Miten Uuskauppa toimii

Uuskaupan asiakas liittyy kaupan asiakkaaksi maksamalla jäsenmaksun. Tämän jälkeen asiakas tilaa haluamansa tuotteet verkkokaupasta ja noutaa ne varastolta. Asiakas voi myös tilata ostosten kotiinkuljetuksen maksullisena lisäpalveluna.

Uuskaupalle tunnusomaista on toiminnan läpinäkyvyys ja se, että asiakasmäärä on ennustettavissa. Läpinäkyvyys tulee esiin kaksiportaisessa hinnoittelussa. Jäsenmaksu kertoo selvästi, paljonko kaupan pyörittämisen kustannukset ovat ja tuotteen hinta kaupassa puolestaan kertoo sen, paljonko tuotteesta maksetaan tuottajalle. Myös tiedon kulku ja vaihto ovat erityisen helppoja pienessä ruokayhteisössä.

Asiakkaiden sitoutuminen kaupan jäsenyyteen tuo ennustettavuutta, jolloin kauppa tietää melko tarkkaan asiakkaiden määrän ja asiakastalouksien koon. Tämä helpottaa toiminnan suunnittelua ja auttaa myös saamaan aikaan säästöjä varastoinnissa ja pienentämään hävikkiä. Jokainen ruokaketjun toimija saa korvauksen työstään toisin kuin vapaaehtoistyöhön pohjautuvissa malleissa. Tehokkuutta lisää myös toimijoiden keskittyminen omiin osaamisalueisiinsa.

Uuskaupan tulevaisuus

Uuskaupan tarkoituksena ei ole kasvattaa suuria yksikköjä, vaan tavoitteena ovat paikalliset ja joustavat yksiköt. Mallin toivotaan leviävän myös muualle Suomeen ja ehkä myös Suomen rajojen ulkopuolelle, sillä vastaavaa ei tiettävästi ole vielä missään muualla. Toimintamallin kehittämistä jatketaan toiminnan jo alettua.

Toiminnan aloittamiseen tarvitaan viitisenkymmentä kokeiluhenkistä ruokataloutta. Lisätietoa Uuskaupasta ja toimintaohjeet löytyvät Uusruukin nettisivuilta: https://www.uusruukki.com/uuskauppa/


Kirjoittaja on Parasta pöytään Pirkanmaalta -hankkeen projektipäällikkö Anu Tuomola.

« Edelliset 10