08.8.2018

Ruokanautintoja ennen ja nyt

Kesälauantaisin käyn usein torilla. Tampereella kaikki suuntaavat Tammelantorille, joka kuhisee väkeä. Värikkäät marja- ja vihanneskojut, kukkamyyjät ja toria reunustavat kesäravintolat ja -kahvilat vetävät kaupunkilaisia puoleensa. Torille tullaan viihtymään, tapaamaan tuttuja, hakemaan ensimmäiset uudet perunat ja tuoreet marjat ja vaihtamaan samalla muutama sana torimyyjien kanssa. Aitoon tamperelaisuuteen kuuluu myös vierailla Tammelantorin mustamakkarakojulla ainakin kerran kesässä. Ruokaostosten tekeminen torilla on mielenkiintoista siksi, että usein ruoan voi ostaa suoraan tuottajalta tai valmistajalta. Ostan vihannekset ja marjat mieluiten myyntikojusta, jonka katoksessa komeilee viljelijän ja paikkakunnan nimi, sillä on mukava tietää, mistä ruoka on peräisin ja miten se on tuotettu. Oma aarin suuruinen viljelypalstani alkaa tuottaa satoa vasta heinäkuussa, joten torille on etenkin alkukesästä usein asiaa.

Ruoan tuottajien tapaaminen tuo aina tuttuuden tunteen, sillä olen itse maatilalta kotoisin. Silloin ei tosin ollut tarpeen pohtia ruoan alkuperää, sillä suurin osa syömästämme ruoasta oli omalta tilalta, lähialueelta tai ainakin kotimaasta peräisin. Tilalla tuotettujen raaka-aineiden lisäksi ruokapöytään saatiin myös oman kasvimaan ja marjatarhan antimia. Vanhempieni sukupolvelle metsästys, kalastus, marjastus ja sienestys olivat lisäksi itsestään selviä harrastuksia. Arkiruoassamme ei varmaankaan ollut mitään poikkeuksellista, mutta ehkä raaka-aineiden laatu, tuoreus ja yksinkertainen valmistustapa tekivät ruoasta niin maistuvaa. Voi tosin olla, että perinneruokien valmistamisen taitavalla isoäidilläni ja puutarhanhoidosta innostuneella äidilläni oli osuutensa asiaan. Ehkä myös maalaistalon iso, puilla lämmitettävä leivinuuni ja ikivanhat valurautaiset padat ja pannut lisäsivät oman vivahteensa lapsuuden ruokamuistoihin.

Kuluneen kesän poikkeuksellisen kuiva sää vaikuttaa maatiloilla ravinto- ja rehukasvien satoihin, ja kesä jää tulevaisuudessa tuskin ainoaksi laatuaan. Ruoan ja sen raaka-aineiden maku, tuoreus ja tuotantotapa ovat monille kuluttajille yhtä tärkeämpiä, mutta myös ruokaturva noussee jatkossa puheenaiheeksi yhtä useammin. Lähellä tuotettu ruoka on hyvä valinta kaikista näistä syistä.

Parasta pöytään Pirkanmaalta -hanke on tuottanut lähiruokajulkaisun, johon olemme haastatelleet pirkanmaalaisia maaseutu- ja elintarvikeyrittäjiä. Julkaisussa yrittäjät kertovat tarinoita työstään ja elämästään omalla äänellään ja kertaavat ilonaiheita ja haasteita valitsemansa urapolun varrelta. Haastattelumatkoilla kohtasin maatiloilla ja yrityksissä suurta innostusta ja paloa omaan työhön, peräänantamattomuutta ja sitkeyttä, sekä uskoa siihen, että paikallisen ruoan arvostus tulevaisuudessa edelleen kasvaa.

Lähiruokajulkaisumme on ilmainen ja voit lukea sen tästä linkistä. Julkaistusta löydät myös reseptejä jokaiseen vuodenaikaan sekä upeita kuvia pirkanmaalaisilta tiloilta ja paikallisista lähiruokaherkuista. Kuvat ja taitto ovat Laine Magazinen tekijöiden Sini Ellenin ja Jonna Hietalan käsialaa. Sini ja Jonna ovat visuaalisen tarinankerronnan mestareita ja lopputulosta onkin nautinto selailla. 

Nautinnollisia hetkiä lähiruoan parissa!

 

Kirjoittaja on Parasta pöytään Pirkanmaalta -hankkeen sihteeri Ritva Pietarinen
Kuvat Laine Magazine

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Terrafiore – Puutarhassa -blogissa.

18.6.2018

Parasta pöytään Pirkanmaalta -verkkojulkaisu nostaa esiin lähiruoan tuottajat ja tekijät

Pirkanmaa on täynnä upeita lähiruokaherkkuja ja osaavia, asialleen omistautuneita ruoan tuottajia ja tekijöitä. Pirkanmaalla toimii muun muassa vilja- ja karjatiloja, marja- ja vihannestiloja, pienjuustoloita, perinteisiä lihajalostamoita, mehiläistarhoja, tilaviinitiloja ja käsityöläispanimoita. 

Parasta pöytään Pirkanmaalta -lähiruokajulkaisuun on haastateltu pirkanmaalaisen ruoan tuottajia ja alan yrittäjiä, jotka kertovat, miksi hyvän ruoan tuottaminen ja valmistaminen on heidän intohimonsa, millaisia haasteita he kohtaavat arjessaan, ja mikä motivoi heitä jatkamaan valitsemallaan elämänuralla. 

Haastattelujen lisäksi löydät julkaisusta kaikkiin neljään vuodenaikaan sopivia, helppoja reseptejä, joissa on käytetty Pirkanmaalla tuotettuja raaka-aineita. 

Tutustu Parasta pöytään Pirkanmaalta -lähiruokajulkaisuun tästä linkistä.

Nautinnollisia hetkiä pirkanmaalaisen lähiruoan parissa!

 

 

19.3.2018

Ruokayrittäjät talvipäivillä Eerikkilässä

Tapahtuman tarkoituksena oli paneutua yritysten mielenkiintoisiin kasvutarinoihin, kuulla alan uusimpia tuulia ja luoda yhteistyön mahdollisuuksia. Tapahtuman teemoina olivat huominen lautasella, kasvun eväät ja vaikuttava viestintä sekä yhteistyön reseptit.

Huominen lautasella

Tutkija Matti Minkkinen (Turun yliopisto) avasi päivän antamalla yrittäjille työkaluja tulevaisuuteen vaikuttamiseen. Yrittäjien haasteena on muun muassa ennustaa, milloin on oikea aika heittää innovaatio kentälle. Miten päästään haasteista kohti toivottavaa tulevaisuutta? Tietoisuus omista mahdollisuuksista tulevaisuuden toimijana ja erilaisista tulevaisuusskenaarioista ovat tärkeäitä. ”Muiden huomioiminen monesti parantaa ymmärrystä”, hän lisäsi. Emme tee tulevaisuuttamme yksin.

Kun huomaa kehityksen ja ajankulun nopeuden, on jo myöhässä muutoksesta. Aivot reagoivat kun muutos on jo tapahtunut. Ei ole uutinen, että teknologia muuttaa perinteisen käsityksen ruoan tuotannosta. Uutinen on se, miten nopeasti muutos tapahtuu: kun teknologia kehittyy, se kehittää teknologian itsensä kehittymistä, ja seuraava askel on helpompi kun edellinen, perusteli tutkija Lauri Reuter VTT:ltä. Hän kuvaili 3D-tulostamisen, tekoälyn ja biotekniikan mahdollisuuksista muuttaa ruoan tuotantoa jo tänään. ”Ennen rakennettiin koneita, nyt rakennetaan eläviä eliöitä tuottamaan ruokaa. Merikontteihin rakennettavat bioreaktorit olisivat monistettavissa ja siirrettävissä sinne missä ruokaa tarvitaan. Hiivat ja sienet tuottavat jo nyt ihmisravinnoksi proteiinia.

Erikoistutkija Tuomas Mäkilä Turun yliopistosta esitti puheenvuorossaan mitä hyötyä saadaan bittien tuomisesta pöytään. Pelillistämällä voidaan ohjata esimerkiksi teinien ruokakäyttäytymistä toivottuun suuntaan. Lisätty todellisuus on tätä päivää, joka tarjoaa monia mahdollisuuksia ruokaelämysten äärellä. Ravintola-annos voi maistua erilaiselta ranskalaisen kokin valmistamana ja lisätyllä todellisuudella maustettuna.

Kaks kokkii -tiimistä ja Kotipellon puutarhasta tuttu ruoka-ammattilainen Pasi Kuronen kannusti ruoan tuottajia panostamaan raaka-aineiden laatuun. Laadun ollessa kunnossa tuotteen identiteetti on selkeämpi ja brändääminen helpompaa. Kuronen peräänkuulutti myös yhteistyötä ja uudenlaista ajattelua, joilla syntyy kiinnostavia tuotteita. Ravintolan asiakkaille lähiruoan tarina voi alkaa vaikka ravintolan katolla tai pihalla kasvatetuista kasviksista. Lähiruoan termi on Kurosen mukaan haastava ja nykyisin hän puhuisi mieluummin paikallisesta tai kotimaisesta ruoasta. Kuronen ennusti, että luomu tulee yleistymään, mutta toivoi että sen rinnalle saataisiin kestävän kehityksen tuotemerkki.

Erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri (Luonnonvarakeskus) muistutti, että elintarvikeyritysten ympäristövaikutukset eivät näy heti, vaan viiveellä. Miten vaikutuksia voidaan mitata ja ennen kaikkea käyttää yrityksen viestinnässä eduksi? Jokainen vaihe ruoantuotannon ketjussa tuottaa jotain ympäristöönsä. –Kannattavan ruoan tuotannon lisääminen on tulevaisuudessa ja tässä päivässä toivottavasti mahdollisimman laajasti elintarvikeyritysten tavoitteena, Katajajuuri totesi.

Viesti vaikuttavasti johti Kasvun eväisiin

Perjantaina yrittäjien onnistumistarinoista vastasivat Jouko Riihimäki (Jalofoods / Oy Soya Ab), Teppo Ylä-Hemmilä (Viipurilainen kotileipomo), Riikka Ali-Lekkala-Toivo (Maatilan liha¬kauppa Makuliha Oy), Pirkko Hämäläinen (Vuohelan Herkku), Tomi Järvenpää (Suojärven Suklaatila Oy), Niko Honkanen (Mimis Kotipellon Puutarha) ja Petri Koivisto (Yrttipaja). Viestintäasiantuntijat Heli Nieminen (Turun sanomat) ja Anne Kalliomäki (Tarinakone) auttoivat yrittäjiä viestimään vaikuttavasti.

Elintarvikeyritysten menestymisen taustalla ovat vaikuttaneet erottuminen ainutlaatuisilla tuotteilla ja laadulla, toiminnan ydinasioiden tunnistaminen sekä positiivisuuden ja toisinaan huumorinkin kautta tekeminen. Tässä timanttiset nostot kultakin yritykseltä: 

Teppo Ylä-Hemmilä, viestinnästä: Mieti yrityksen tarinaa ihmisten kautta. Kun otat kuvan leivästä, ota kuva ihmisestä ja leivästä. Kun käyt Eiffelin tornilla, kuva nähtävyydestä ei kiinnosta ketään, mutta kun kuvassa ovat ihminen ja Eiffelin torni, niin kuva on jo kiinnostavampi. Vaikka yrityksen ruisleipä olisi maailman parasta, ei riitä että yritys kertoo sen, vaan myös asiakkaat tulisi saada kertomaan se.

Riikka Ali-Leikkala-Toivo, tuotekehityksestä:
Koko ajan on oltava ajassa ja edellä. Nyt tuotannossa on makkara, jossa kolmannes rasvasta on korvattu oliiviöljyllä. Trendien seuraaminen, uusiutuminen, kouluttautuminen, ulkopuolisen näkemyksen pyytäminen ja isoista asioista yhdessä päättäminen.

Pirkko Hämäläinen, yrityksen arvoista:
Maku & tuoreus, turvallisuus & laatu, rohkeus & välittäminen

Tomi Järvenpää, brändäämisestä:
Mikä meni alussa mönkään oli se, ettemme tienneet, mitä meiltä ostetaan. Asiakas ei osta vain suklaata, vaan lahjan. Kun tuotteemme on lahja, se johtaa ostopäätökseen. Kun haluat sanoa asiasi tunteella, sano se suklaalla. Maasudun elinvoima liittyy rohkeuteen tehdä asioita eri tavalla.

Petri Koivisto, kotimaisen raaka-aineen ainutlaatuisuudesta:
Suomessa on maailman parhaat raaka-aineet. Viisi vuotta sitten metsässä kasvoi vain koivua ja mäntyä, nyt siellä kasvaa tuhansia syötäväksi kelpaavia kasveja. Jalostusosaaminenkin on usein pidemmällä kuin muualla.

Niko Honkanen, verkostoista:
Verkostoituminen on se juttu, miten me ollaan päästy sinne missä ollaan nyt. Suorat kontaktit eri paikkakunnille. Ja keittiömestareihin. Heidän kauttaan ovet ovat auenneet myös ulkomaille. Kokemusten vaihdolle on ihan loputon tarve! Usko hyvään tulevaisuuteen ja positiivisuuteen. Miksi sitä muuten lähtisi tekemään mitään?

Yrittäjät kiteyttivät tapahtuman annin yhteistyön 15 evääksi:

1. Markkinointiviestinnän pitää olla hallussa.
2. Kriisiviestintävalmius tulee olla olemassa.
3. Asiakasryhmät pitää olla hallussa, riippuen liiketoiminnasta.
4. Yhteistyötarinat – isompi joukko yrittäjiä, joilla on yhteinen tarina jolla voi mennä eteenpäin.
5. Toimi siten, että saat kuluttajat kertomaan yrityksesi tarinaa, ettei sinun tarvitse kertoa sitä pelkästään itse.
6. Pyydä asiakasta kertomaan hyvästä palvelusta ja tuotteesta muille ja valmistajalle.
7. Mene oman alan tilaisuuksiin ja tukiverkostoihin, esim. vaikka messupäivien jälkeisiin iltoihinkin mukaan.
8. Usko itseesi, usko vahvuuksiin, usko tuotteisiin ja tekemiseen.
9. Yrityksellä tulee olla tarina, tunteikas tarina. Sankaritarina.
10. Mitähän tulevaisuus tuo tullessaan? Muutoksia.
11. Mikä on yrityksen juttu? Mitä kannattaa viestiä? Ydin.
12. Yrityksen tuominen esiin positiivisella tavalla. Omilla jutuilla.
13. Konkreettinen yhteistyö yritysten välillä, esimerkiksi kalliiden laitteiden jakaminen.
14. Avoimuus, kokemuksien jakaminen.
15. Täytyy olla tosi hyvä pokka, pitää uskaltaa tuoda itsensä ja asiansa esille. Myös pieni röyhkeys on paikallaan.

 

Kirjoittaja on Turun yliopiston Brahea-keskuksen viestijä Leena Arjanne

15.1.2018

Tarjouspyyntö ulkomaan ammattimatkan järjestämisestä

Parasta pöytään Pirkanmaalta - Lähiruokaa jokaiseen päivään -hanke tekee ammattimatkan Gotlantiin kesäkuussa 2018. Matkalle odotetaan 20 osallistujaa, jotka ovat elintarvikealan pientuottajia, eri alojen ruoka-artesaaneja tai yritysten kehittämistehtävissä toimivia asiantuntijoita.

Pyydämme alustavaa tarjousta kolme täyttä tutustumispäivää (3-4 yöpymistä) sisältävästä matkasta bussikuljetuksineen, yrityskäynteineen ja majoituksineen. Ajankohdan tulisi olla koulujen päättymisen jälkeen, kuitenkin selvästi ennen juhannusta, esim. 6.-9.6. Toivomme tarjouksen tekevältä taholta ehdotusta matkan tarkasta ajankohdasta sopivien lentojen mukaan räätälöitynä. 

Matkan tavoitteina on mm.

  • tutustua alueen lähiruokayrittäjiin ja heidän tuotteisiinsa
  • tutustua tuottajien, jalostajien ja matkailupalvelujen tarjoajien yhteistyöhön ja verkostoitumistapoihin
  • tutustua muihinkin kuin ruoka-alan pienyrittäjiin - heidän tuotteisiinsa, arvoihinsa ja toimintatapaansa
  • nauttia Gotlannin luonnosta

Majoitumme mieluiten kahden hengen huoneissa, joissa jokaisessa on oma suihku. Ateriat eivät sisälly tarjouksen hintaan, mutta pyydämme ehdotuksia myös päivien ruokailupaikoiksi ja toivomme toimistonne tekevän meille varaukset sovittuihin ruokailuihin. Runsaan aamiaisen ja mahdollisia maistatuksia sisältävän päivän jälkeen syömme mieluusti illalla hitaasti ja nautiskellen, mutta toisaalta jos päivällä käymme kiinnostavassa, monipuolisen tarjoilun ruokapaikassa, illan ateria voi olla kevyt. Matkan kokonaishinnan (ilman ruokailuja) tulee jäädä alle 30 000 euron.

Pyydämme tarjoustanne 30.1.2018 mennessä. Toteutettavaksi matkaksi valikoituu se, joka parhaiten toteuttaa matkalle asettamamme tavoitteet, sitoutuu joustamaan jossain määrin jatkosuunnitteluvaiheen tarpeisiin ja on hinnaltaan vertailukelpoinen kilpailevien tarjousten kanssa. Matka viimeistellään tarjouksen hyväksymisen jälkeen nopeasti siten, että se on maaliskuun alussa valmis markkinoitavaksi asiakkaillemme.

Matkan toteutuminen riippuu 1.-10.3.2018 toteutettavan ennakkomarkkinoinnin aikaansaamasta kiinnostuksesta. Lisätietoja tarjouspyyntöön liittyen antaa projektipäällikkö Anu Tuomola.

Anu Tuomola
projektipäällikkö

044 7960535
anu.tuomola@ahlman.fi

Ahlman
Hallilantie 24
33820 Tampere

Parasta pöytään Pirkanmaalta - Lähiruokaa jokaiseen päivään -hankkeen tavoitteena on vahvistaa paikallista ruokajärjestelmää kokoamalla lähiruoka-alan toimijoita yhteen sekä mahdollistamalla ja edistämällä kohtaamisia kuluttajien kanssa. Tavoitteena on myös lähiruokayritysten kannattavuuden kasvu. Kaksivuotisessa hankkeessa keskitytään lähiruokatuottajiin ja -jalostajiin sekä lyhyisiin ketjuihin. Hyvä yhteistyö valtakunnallisten hankkeiden kanssa auttaa laajentamaan näkökulmaa myös tukkutoimintaan ja ammattikeittiöihin.

03.1.2018

Ilmoittaudu mukaan uuteen Real Food Festival -lähi- ja luomuruokatapahtumaan Helsingissä 10.-12.8.2018

Real Food Festival on uusi kotimaiseen lähi- ja luomuruokaan keskittyvä tapahtuma, joka järjestetään Helsingin Kaapelitehtaalla elokuussa 2018.

Tapahtumaan voivat osallistua kotimaiset pienyritykset ja tuottajat laadukkaine tuotteineen. Tapahtuman tavoitteena on koota yhteen paikkaan samaa kohderyhmää palvelevia tuotteita ja tuoda niitä esiin isommalle yleisölle. Pienyrittäjät saavat tapahtumassa tuotteilleen tunnettuutta sekä mahdollisuuden verkostoitua muiden toimijoiden kanssa. Perjantaina 10.8. järjestetään ammattilaispäivä, jossa yrittäjillä on tilaisuus esittellä tuotteitaan medialle ja jälleenmyyjille.

Tapahtuma on suunnattu kotimaisesta lähi- ja luomuruoasta kiinnostuneille yleisölle, jolle on tarjolla uusia makuelämyksiä ja mahdollisuus tutustua laadukkaisiin kotimaisiin lähiruokatuotteisiin. 

Aika: 10.-12.8.2018
Paikka: Kaapelitehtaan Merikaapelihalli (sisäpiha), Tallberginkatu 1, 00180 Helsinki
Lisätiedot ja ilmoittautuminen:  www.realfoodfestival.fi/yhteys/

Lue lisää tapahtuman verkkosivuilta: www.realfoodfestival.fi/
Tapahtuma on myös Facebookissa: www.facebook.com/realfoodfestival.fi/

 

23.11.2017

Lähiruuan menestysreseptin aineksia

Lähiruoka on tehnyt paluun suomalaisiin ruokapöytiin. Ruokapiirit, REKOt ja uusimpana Food Hub luovat yhteyden tuottajan ja kuluttajan välille – ilman välikäsiä. Tarjonnan kasvaessa tuottajalta vaaditaan nokkeluutta oman markkinan löytämisessä ja kuluttajalta taitoa erottaa bulkki laatutavarasta.

Kanssaveljemme ja -sisaremme, länsiranskalaiset pientuottajat, avasivat ammattisalaisuuksiaan suomalaisille lähiruoka-ammattilaisille Parasta pöytään Pirkanmaalla -porukan järjestämällä ammattimatkalla. Jos unohdetaan asiakasmäärä, joka toki ranskalaisilla tuottajilla on puolellaan, löytyy heidän tekemästään ja sanomastaan viisauden siemen. 

Lähiruokamatkalla Ranskassa
Kuva: Noora Mantere

Ranskalaisessa ruokakulttuurissa lähiruualla on aina ollut paikkansa, eikä yhteys ruuan tuottajiin ole missään vaiheessa täysin katkennut. ’Terroir’ on käsite, joka määrittää sitä ympäristötekijöiden sekä paikallisen osaamisen kokonaisuutta, joka tekee kunkin alueen tuotteesta ainutlaatuisen – ja halutun. Torit elävöittävät pieniäkin pitäjiä, ja niiltä löytyy myös viljelijöiden itsensä myymää satoa. Viiniä ostetaan ohi ajaessa tutulta tuottajalta. Alkuperämerkinnöillä ja messuilla voitetuilla palkinnoilla on ostotilanteessa painoarvoa.

Mitä siis voisimme oppia ranskalaisilta kollegoiltamme? Heidän menestysreseptiensä aineksia ovat ainakin markkinointi, ammattiylpeys sekä laadukkaat tuotteet.

Lähiruokamatkalla Ranskassa
Kuva: Noora Mantere

Lähtiessäsi luomaan tuotteillesi markkinaa, mieti ensin, miten oma tarjontasi eroaa muista. Benchmarkkaa kilpailijoita ja ota näkemästäsi opiksi. Hakeudu yhteistyöhön muiden alueesi yrittäjien kanssa. Ranskassakin tuottajien yhdessä perustamat myymälät ovat nyt Se Juttu. Älä epäröi sijoittaa hieman ostopalveluihin: jos et ole tuotekuvauksen, web-suunnittelun tai reseptiikan mestari, panosta nyt – investointisi poikii kyllä myöhemmin.

Nosta itsesi ja tuotteesi rohkeasti esille. Jos kasvatat seutukunnan herkullisimmat porkkanat, älä epäröi myös kertoa sitä.

Maistata mahdollisimman monelle, missä ikinä edustatkaan. Tuleva asiakkaasi on ehkä jo unohtanut, miltä vasta nostettu, leivottu tai jauhettu maistuu.

Pilko osiin ja esitä laatuketju pellolta pöytään: miksi sesongin herkut ovat maukkaampia kuin tuontiruoka tai miksi lähiliha on eineshyllyn tarjontaa kalliimpaa?

Mausta, sekoita ja kokoa koko prosessi tarinaksi, jonka tarjoat asiakkaalle.

Muotoile tarinan ydin mieleenpainuviksi mainoslauseiksi.

Yhdistele tuotteesi kyytipojaksi herkulliset ja ostopäätöstä helpottavat reseptit.

Kata pöytään parhaat, nappaa kamera tai kutsu paikalle kuvaaja, joka ikuistaa lopputuloksen jaettavaksi.

Herkuttele lopputuloksella verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa ja tapahtumissa – siellä, missä asiakkaasikin ovat.

Nosta malja kiittääksesi itseäsi kättesi työstä ja toista sama uudestaan.

Sillä siellä, missä perinteitä ei ole, niitä täytyy luoda. Paikallisen ruokakulttuurin uudisraivaajat ja tulevaisuuden makumuistojen luojat ammentavat karjalanpaistista digitalisaation kautta kohti aivan uusia myynnin ja markkinoinnin tapoja. Nyt on meidän vuoromme näyttää ranskalaisille, mitä osaamme!

Lähiruokamatkalla Ranskassa
Kuva: Noora Mantere

Kirjoittaja on viestintäsuunnittelija Noora Mantere 

20.11.2017

Tarjouspyyntö ulkomaan ammattimatkan järjestämisestä

Tiedolla ja osaamisella kasvuun -elintarvikealan yhteistyöhanke tekee yrittäjille suunnatun ammattimatkan Itävaltaan maaliskuussa 2018. Matkalle lähtee noin 25 lähiruokayrittäjää eri aloilta maataloustuottajista keittiömestareihin.  

Pyydämme tarjousta ammattimatkasta, johon sisältyy matkat Helsingistä Itävaltaan ja takaisin, kuljetukset perillä ja viisi tutustumispäivää (4-5 yöpymistä). Edellytämme, että tarjous sisältää ammattisanaston hallitsevan oppaan palvelut perillä. Matkan kokonaishinnan (matkoineen) tulee olla korkeintaan 30 000€.

Mielenkiinnon kohteitamme matkalla ovat:

  • itävaltalainen lähiruoka ja siitä kiinnostuneet asiakasryhmät
  • lähiruuan tuotekehitys paikallisesti ja valtakunnallisesti
  • lähiruokaan liittyvä toimialojen sisäinen sekä välinen verkostoituminen: tuotanto, jalostus, kauppa ja matkailu 

Matkalla arvostamme maaseutumatkailutyyppistä majoitusta, joka saa olla omaleimaista. Majoitumme mieluiten kahden hengen huoneissa, joissa jokaisessa on oma suihku. Ryhmällemme sopii päiväjärjestys, jossa hyvän aamupalan jälkeen pärjätään kevyellä lounaalla, ja varsinainen, mielellään lähiruokaa ja paikallisia erikoisuuksia sisältävä ateria nautitaan illalla majoituspaikassa tai sen läheisyydessä. Ateriat eivät sisälly tarjouksen hintaan, mutta ennakkotiedot matkan lähiruokateemaan sopivista ravintoloista ovat hyödyksi.

Tarjous tulee lähettää sähköpostitse tai kirjeitse alla olevaan osoitteeseen 28.11.2017 klo 16.00 mennessä. Toteutettavaksi matkaksi valikoituu monipuolisin tarjous, joka myös parhaiten toteuttaa tavoitelistaamme ja sitoutuu joustamaan jossain määrin jatkosuunnitteluvaiheen tarpeisiin. Matka viimeistellään tarjouksen hyväksymisen jälkeen siten, että se on 1.12.2017 valmis markkinoitavaksi asiakkaillemme. Lisätietoja tarjouspyyntöön liittyen antaa projektipäällikkö Anu Tuomola.

Anu Tuomola
projektipäällikkö

044 7960535
anu.tuomola@ahlman.fi

Ahlman
Hallilantie 24
33820 Tampere

 

Tiedolla ja osaamisella kasvuun 2016-2018 on Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta- ja Päijät-Hämeen sekä Pirkanmaan yhteinen elintarvikealan yhteistyöhanke. Hankkeen koordinaattorina toimii Turun yliopiston Brahea-keskus ja osatoteuttajina Pyhäjärvi-instituutti, Hämeen ammattikorkeakoulu sekä Ahlman. Hankkeen tavoitteena on parantaa elintarvikeyritysten osaamista, kannustaa yrityksiä yhteistyöhön ja mahdollistaa toimialan kasvua. Hankkeella tavoitellaan myös avointa tiedonvaihtoa sekä aitoa yhteistyötä elintarvikealan toimijoiden välille. Hanke järjestää yrittäjien osaamistarpeisiin räätälöityjä info- ja teemapäiviä sekä yrittäjäseminaarin. Hanke tekee myös yritystoimintaan liittyviä selvityksiä ja pilotointeja sekä toteuttaa elintarvikeyrittäjille suunnattuja kotimaan ja ulkomaan ammattimatkoja. 

27.9.2017

Elintarvikelainsäädännön tietoiskut webinaareissa 6.10., 16.10. ja 31.10.2017

Elintarvikelainsäädännön tietoiskuissa kerrotaan, mitä tulee ottaa huomioon elintarvikeyritystä, ravintolaa tai lihalaitosta perustettaessa.  Webinaarit pidetään kolmena päivänä lokakuussa: 

Webinaari Elintarvikeyrityksen perustaminen 6.10. klo 13.00 – 13.45
Ilmoittaudu https://link.webropolsurveys.com/S/B19E5029B6135464

Webinaari Ravintolan perustaminen 16.10. klo 10.00 – 10.45
Ilmoittaudu https://link.webropolsurveys.com/S/41E78E30C072AA41

Webinaari Lihalaitoksen perustaminen 31.10. klo 10.00 – 10.45
Ilmoittaudu https://link.webropolsurveys.com/S/BE7FAC2C324ECEFD

Webinaari kestää noin puoli tuntia, jonka jälkeen on aikaa kysymyksille ja kommenteille. Webinaarit tallennetaan, joten ne ovat katsottavissa myös jälkikäteen. 

Syys- ja lokakuussa on myös käynnissä pk-yrittäjille suunnattu elintarvikelainsäädäntöön liittyvä neuvontakiertue, jonka tavoitteena on lisätä ja välittää elintarvikeyrityksen perustamiseen ja toimintaan liittyvää tietoa. Lue kiertueesta lisää Aitoja makuja verkkosivun blogista. Webinaarit ja neuvontakiertueen järjestävät Lähiruoan koordinaatiohanke ja Evira.

Tervetuloa seuraamaan webinaareja ja osallistumaan neuvontakiertueen tilaisuuksiin!

14.9.2017

Foodservice -verkkojulkaisu esittelee ammattikeittiöiden ja tukkujen uusien tuotteiden valintaprosessin

Turun yliopiston Brahea-keskuksen tuottamassa uudessa Foodservice-verkkojulkaisussa kuvataan havainnollisesti ammattikeittiöiden ja tukkujen uusien tuotteiden valintaprosessi ja nostetaan esille asioita, joita pienten ja keskisuurien elintarvikeyrittäjän kannattaa ottaa huomioon ennen yhteydenottoa ostajiin. 

Sivustolla esitellään valintaprosessiin ja elintarvikeyrittäjyyteen liittyviä seikkoja yhteistyöesimerkkien avulla. Sivustolla kerrotaan muun muassa, kuinka tuotteen lisäarvo tunnistetaan ja kuinka tärkeitä tarinat ja tuotteen alkuperä ovat tuotteen markkinoinnissa. Sivustolla paneudutaan myös erilaisiin jakelutapoihin ja sähköisiin tilaus- ja toimitusjärjestelmiin.

Aiheesta lisää myös Aitoja makuja -sivuston blogissa.

16.5.2017

Itävallassa lähiruoasta tehdään tunnettuja brändejä

  • 0

Joukko pirkanmaalaisia lähiruokayrittäjiä teki maaliskuun alkupuolella ammattimatkan Itävaltaan Steiermarkin maakuntaan. Matkalla tutustuttiin maakunnan lähiruokayrityksiin ja itävaltalaiseen tapaan tehdä yhteistyötä lähiruoan tunnettuuden ja menekin edistämiseksi.  

Steiermark on yksi Itävallan yhdeksästä osavaltiosta, ja se sijaitsee maan koillisosassa. Osavaltiossa on asukkaita runsaat 1,2 miljoonaa. Itävallan liittyessä Euroopan Unioniin Steiermark oli suurelta osin köyhää seutua, maatalouden kannattavuus oli heikko ja maatilat hyvin pieniä. Itävallassa kuitenkin arvostetaan maanviljelijää ja paikallisia tuotteita. Myös maatalouselinkeinojen merkitys matkailun kannalta tärkeän maiseman ylläpitämisessä tunnustetaan.

Ammattimatka Itävaltaan

Leader-hankkeilla luodaan yhteistyötä ja lähiruokabrändejä

Itävallassa aluekehitystä pyritään edistämään alueellisten toimijoiden välisellä yhteistyöllä. Vuoriston rajaamien alueiden koko voi vaihdella muutamasta kylästä kymmeneen kylään. Itävallassa on yhteensä 72 maaseutualueilla toimivaa Leader-ryhmää, ja viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on toteutettu yhteensä 70 Leader-hanketta.

Hankkeista 20% on liittynyt maatalouteen ja alkutuotantoon. Hankkeilla on tuettu myös matkailua, työllistymistä ja maakuntien välistä yhteistyötä. Leader-toiminnan kustannuksista on 60% EU:n ja 30% kuntien rahoittamaa. Kehittämistoiminnassa ovat mukana viljelijät, matkailualan toimijat ja kunnat yhdessä.

Tuottajat omistavat Almo® -brändin

Esimerkkinä Leader-hankkeen avulla luodusta alueellisesta yhteistyöstä on Almenlandin alueen Almo® -brändi. Almenland käsittää 16 kylää, ja alueella on yhteensä 3600 hehtaaria alppilaitumia. Laiduntamisen merkitys matkailulle ja alueen elinkeinoille on merkittävä, sillä eläimet pitävät maisemat avoimina. Alueen Almo® -tuotemerkki on tae eettisestä, reilusta ja laadukkaasta ruoantuotannosta ja se on laajasti tunnettu koko maassa. Brändi on neljänsadan maanviljelijän omistama, ja tuotteita jalostava ja markkinoiva yritys käsittelee ainoastaan Almo®-brändiin kuuluvien tilojen lihaa. Tuotantoa valvotaan Almo®-laatuohjelman avulla ja 24 % tiloista tarkastetaan vuosittain. Lihaa viedään myös Etelä-Saksaan.

Almo® -brändin rahoituksesta Euroopan Unioni on maksanut 80%, valtio 15% ja maakunta 5%. Toimijoiden itsensä ei siis ole tarvinnut osallistua rahoitukseen, vaan antaa oma panoksensa toimintana. Almo® -brändiin kuuluu myös useita pienempiä, paikallisesti tunnettuja brändejä.

Labonca luomutilalla panostetaan eläinten hyvinvointiin

Labonca Biohof -luomutila on esimerkki nopeasti yleisön tietoisuuteen nousseesta brändistä. Laboncan tilalla otettiin tuotantosuunnaksi luomu ja laidunsikojen kasvatus vuosituhannen alussa sukupolvenvaihdoksen myötä. Tuolloin tilan toiminnan arvoiksi määriteltiin eettisyys ja eläinten hyvinvointi, ja nykyisin Labonca on vahva brändi, ja yritys on maan johtava omalla alallaan.

Laidunsikatila Itävallassa

Laboncan tilalla emakot ja karjut ovat omalla laidunalueellaan, ja porsaat siirretään kasvamaan muille laitumille. Siat ovat aina ulkona, myös talvella, sillä ne kestävät hyvin jopa ajoittaisen 20 asteen pakkasen. Lähes jokaisella laitumella on katos, jonka alle eläimet pääsevät suojaan. Tilan menestyksen tärkeimmät tekijät ovat eettinen tuotanto ja laidunteurastus. Laitumelta toiselle siirtymiseen tottuneet eläimet viettävät viimeiset vuorokautensa teurastamon vieressä olevalla laitumella, eivätkä stressaannu prosessissa lainkaan. Teurastamon rahoitus koottiin EU:n investointituella ja joukkorahoituksella, jota vastaan rahoittajat saavat lihaa usean vuoden ajan. Teurastamon yhteydessä ruho paloitellaan ja vakumoidaan tuoreeltaan, ja se myös jatkojalostetaan tilalla. Tilalla on jatkuvaa tuotekehitystä ja oma tuotevalikoima käsittää yli 100 tuotetta, sillä kaikki ruhonosat pyritään hyödyntämään.

Laboncan tuotteita tullaan ostamaan tilamyymälästä jopa 150 kilometrin päässä sijaitsevasta Wienistä asti, niitä myydään verkkokaupassa sekä muutamissa yhteistyömyymälöissä muualla maassa – ei kuitenkaan marketeissa. Labonca on saanut toiminnastaan useita palkintoja, kuten Eläinten hyvinvointipalkinnon sekä maakunta- että valtiotasolla vuonna 2010 sekä Eläinsuojelu- ja Ilmastotekopalkinnot vuonna 2016. Palkintojen myötä tuotanto on saanut paljon lisänäkyvyyttä eri medioissa.

Göllesin perheyritys tarjoaa asiakkaalle myös elämyksiä

Riegersburgissa niin ikään sijaitseva Göllesin perheyritys valmistaa viinietikoita, liköörejä ja snapseja. Yrityksessä on satsattu markkinointiin ja tuotteiden esittelyyn muun muassa tarjoamalla asiakkaille opastuksia ja elämyskierroksia.

Ammattimainen tuotanto aloitettiin vasta 1990-luvun lopulla ja nykyisin tuotanto on painottunut viinietikkaan. Göllesin huipputuotteita ovat balsamiviinietikat, joista osaa kypsytetään jopa 20 vuoden ajan. Raaka-aineina käytetään hedelmiä, joista 90% on peräisin lähialueelta.

Viinietikan tuotantoa Itävallassa

Yrityksen tuotteita myydään omassa myymälässä, verkkokaupassa ja pienissä kaupoissa, ei marketeissa. Ajatuksena on, että kaupassa olevan henkilökunnan pitää tuntea tuotteet ja osata kertoa niistä. Kuluttajat ovat pääosin nuoria. Liikevaihto on nykyisin kolme miljoonaa euroa vuodessa ja pyrkimyksenä on hidas, parin prosentin kasvu vuosittain. Yritys työllistää 20 työntekijää.

Kirjoittaja on Ahlmanin kehittämispäällikkö Eeva Ylinen

« Edelliset 10