19.3.2018

Ruokayrittäjät talvipäivillä Eerikkilässä

Tapahtuman tarkoituksena oli paneutua yritysten mielenkiintoisiin kasvutarinoihin, kuulla alan uusimpia tuulia ja luoda yhteistyön mahdollisuuksia. Tapahtuman teemoina olivat huominen lautasella, kasvun eväät ja vaikuttava viestintä sekä yhteistyön reseptit.

Huominen lautasella

Tutkija Matti Minkkinen (Turun yliopisto) avasi päivän antamalla yrittäjille työkaluja tulevaisuuteen vaikuttamiseen. Yrittäjien haasteena on muun muassa ennustaa, milloin on oikea aika heittää innovaatio kentälle. Miten päästään haasteista kohti toivottavaa tulevaisuutta? Tietoisuus omista mahdollisuuksista tulevaisuuden toimijana ja erilaisista tulevaisuusskenaarioista ovat tärkeäitä. ”Muiden huomioiminen monesti parantaa ymmärrystä”, hän lisäsi. Emme tee tulevaisuuttamme yksin.

Kun huomaa kehityksen ja ajankulun nopeuden, on jo myöhässä muutoksesta. Aivot reagoivat kun muutos on jo tapahtunut. Ei ole uutinen, että teknologia muuttaa perinteisen käsityksen ruoan tuotannosta. Uutinen on se, miten nopeasti muutos tapahtuu: kun teknologia kehittyy, se kehittää teknologian itsensä kehittymistä, ja seuraava askel on helpompi kun edellinen, perusteli tutkija Lauri Reuter VTT:ltä. Hän kuvaili 3D-tulostamisen, tekoälyn ja biotekniikan mahdollisuuksista muuttaa ruoan tuotantoa jo tänään. ”Ennen rakennettiin koneita, nyt rakennetaan eläviä eliöitä tuottamaan ruokaa. Merikontteihin rakennettavat bioreaktorit olisivat monistettavissa ja siirrettävissä sinne missä ruokaa tarvitaan. Hiivat ja sienet tuottavat jo nyt ihmisravinnoksi proteiinia.

Erikoistutkija Tuomas Mäkilä Turun yliopistosta esitti puheenvuorossaan mitä hyötyä saadaan bittien tuomisesta pöytään. Pelillistämällä voidaan ohjata esimerkiksi teinien ruokakäyttäytymistä toivottuun suuntaan. Lisätty todellisuus on tätä päivää, joka tarjoaa monia mahdollisuuksia ruokaelämysten äärellä. Ravintola-annos voi maistua erilaiselta ranskalaisen kokin valmistamana ja lisätyllä todellisuudella maustettuna.

Kaks kokkii -tiimistä ja Kotipellon puutarhasta tuttu ruoka-ammattilainen Pasi Kuronen kannusti ruoan tuottajia panostamaan raaka-aineiden laatuun. Laadun ollessa kunnossa tuotteen identiteetti on selkeämpi ja brändääminen helpompaa. Kuronen peräänkuulutti myös yhteistyötä ja uudenlaista ajattelua, joilla syntyy kiinnostavia tuotteita. Ravintolan asiakkaille lähiruoan tarina voi alkaa vaikka ravintolan katolla tai pihalla kasvatetuista kasviksista. Lähiruoan termi on Kurosen mukaan haastava ja nykyisin hän puhuisi mieluummin paikallisesta tai kotimaisesta ruoasta. Kuronen ennusti, että luomu tulee yleistymään, mutta toivoi että sen rinnalle saataisiin kestävän kehityksen tuotemerkki.

Erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri (Luonnonvarakeskus) muistutti, että elintarvikeyritysten ympäristövaikutukset eivät näy heti, vaan viiveellä. Miten vaikutuksia voidaan mitata ja ennen kaikkea käyttää yrityksen viestinnässä eduksi? Jokainen vaihe ruoantuotannon ketjussa tuottaa jotain ympäristöönsä. –Kannattavan ruoan tuotannon lisääminen on tulevaisuudessa ja tässä päivässä toivottavasti mahdollisimman laajasti elintarvikeyritysten tavoitteena, Katajajuuri totesi.

Viesti vaikuttavasti johti Kasvun eväisiin

Perjantaina yrittäjien onnistumistarinoista vastasivat Jouko Riihimäki (Jalofoods / Oy Soya Ab), Teppo Ylä-Hemmilä (Viipurilainen kotileipomo), Riikka Ali-Lekkala-Toivo (Maatilan liha¬kauppa Makuliha Oy), Pirkko Hämäläinen (Vuohelan Herkku), Tomi Järvenpää (Suojärven Suklaatila Oy), Niko Honkanen (Mimis Kotipellon Puutarha) ja Petri Koivisto (Yrttipaja). Viestintäasiantuntijat Heli Nieminen (Turun sanomat) ja Anne Kalliomäki (Tarinakone) auttoivat yrittäjiä viestimään vaikuttavasti.

Elintarvikeyritysten menestymisen taustalla ovat vaikuttaneet erottuminen ainutlaatuisilla tuotteilla ja laadulla, toiminnan ydinasioiden tunnistaminen sekä positiivisuuden ja toisinaan huumorinkin kautta tekeminen. Tässä timanttiset nostot kultakin yritykseltä: 

Teppo Ylä-Hemmilä, viestinnästä: Mieti yrityksen tarinaa ihmisten kautta. Kun otat kuvan leivästä, ota kuva ihmisestä ja leivästä. Kun käyt Eiffelin tornilla, kuva nähtävyydestä ei kiinnosta ketään, mutta kun kuvassa ovat ihminen ja Eiffelin torni, niin kuva on jo kiinnostavampi. Vaikka yrityksen ruisleipä olisi maailman parasta, ei riitä että yritys kertoo sen, vaan myös asiakkaat tulisi saada kertomaan se.

Riikka Ali-Leikkala-Toivo, tuotekehityksestä:
Koko ajan on oltava ajassa ja edellä. Nyt tuotannossa on makkara, jossa kolmannes rasvasta on korvattu oliiviöljyllä. Trendien seuraaminen, uusiutuminen, kouluttautuminen, ulkopuolisen näkemyksen pyytäminen ja isoista asioista yhdessä päättäminen.

Pirkko Hämäläinen, yrityksen arvoista:
Maku & tuoreus, turvallisuus & laatu, rohkeus & välittäminen

Tomi Järvenpää, brändäämisestä:
Mikä meni alussa mönkään oli se, ettemme tienneet, mitä meiltä ostetaan. Asiakas ei osta vain suklaata, vaan lahjan. Kun tuotteemme on lahja, se johtaa ostopäätökseen. Kun haluat sanoa asiasi tunteella, sano se suklaalla. Maasudun elinvoima liittyy rohkeuteen tehdä asioita eri tavalla.

Petri Koivisto, kotimaisen raaka-aineen ainutlaatuisuudesta:
Suomessa on maailman parhaat raaka-aineet. Viisi vuotta sitten metsässä kasvoi vain koivua ja mäntyä, nyt siellä kasvaa tuhansia syötäväksi kelpaavia kasveja. Jalostusosaaminenkin on usein pidemmällä kuin muualla.

Niko Honkanen, verkostoista:
Verkostoituminen on se juttu, miten me ollaan päästy sinne missä ollaan nyt. Suorat kontaktit eri paikkakunnille. Ja keittiömestareihin. Heidän kauttaan ovet ovat auenneet myös ulkomaille. Kokemusten vaihdolle on ihan loputon tarve! Usko hyvään tulevaisuuteen ja positiivisuuteen. Miksi sitä muuten lähtisi tekemään mitään?

Yrittäjät kiteyttivät tapahtuman annin yhteistyön 15 evääksi:

1. Markkinointiviestinnän pitää olla hallussa.
2. Kriisiviestintävalmius tulee olla olemassa.
3. Asiakasryhmät pitää olla hallussa, riippuen liiketoiminnasta.
4. Yhteistyötarinat – isompi joukko yrittäjiä, joilla on yhteinen tarina jolla voi mennä eteenpäin.
5. Toimi siten, että saat kuluttajat kertomaan yrityksesi tarinaa, ettei sinun tarvitse kertoa sitä pelkästään itse.
6. Pyydä asiakasta kertomaan hyvästä palvelusta ja tuotteesta muille ja valmistajalle.
7. Mene oman alan tilaisuuksiin ja tukiverkostoihin, esim. vaikka messupäivien jälkeisiin iltoihinkin mukaan.
8. Usko itseesi, usko vahvuuksiin, usko tuotteisiin ja tekemiseen.
9. Yrityksellä tulee olla tarina, tunteikas tarina. Sankaritarina.
10. Mitähän tulevaisuus tuo tullessaan? Muutoksia.
11. Mikä on yrityksen juttu? Mitä kannattaa viestiä? Ydin.
12. Yrityksen tuominen esiin positiivisella tavalla. Omilla jutuilla.
13. Konkreettinen yhteistyö yritysten välillä, esimerkiksi kalliiden laitteiden jakaminen.
14. Avoimuus, kokemuksien jakaminen.
15. Täytyy olla tosi hyvä pokka, pitää uskaltaa tuoda itsensä ja asiansa esille. Myös pieni röyhkeys on paikallaan.

 

Kirjoittaja on Turun yliopiston Brahea-keskuksen viestijä Leena Arjanne

16.5.2017

Itävallassa lähiruoasta tehdään tunnettuja brändejä

  • 0

Joukko pirkanmaalaisia lähiruokayrittäjiä teki maaliskuun alkupuolella ammattimatkan Itävaltaan Steiermarkin maakuntaan. Matkalla tutustuttiin maakunnan lähiruokayrityksiin ja itävaltalaiseen tapaan tehdä yhteistyötä lähiruoan tunnettuuden ja menekin edistämiseksi.  

Steiermark on yksi Itävallan yhdeksästä osavaltiosta, ja se sijaitsee maan koillisosassa. Osavaltiossa on asukkaita runsaat 1,2 miljoonaa. Itävallan liittyessä Euroopan Unioniin Steiermark oli suurelta osin köyhää seutua, maatalouden kannattavuus oli heikko ja maatilat hyvin pieniä. Itävallassa kuitenkin arvostetaan maanviljelijää ja paikallisia tuotteita. Myös maatalouselinkeinojen merkitys matkailun kannalta tärkeän maiseman ylläpitämisessä tunnustetaan.

Ammattimatka Itävaltaan

Leader-hankkeilla luodaan yhteistyötä ja lähiruokabrändejä

Itävallassa aluekehitystä pyritään edistämään alueellisten toimijoiden välisellä yhteistyöllä. Vuoriston rajaamien alueiden koko voi vaihdella muutamasta kylästä kymmeneen kylään. Itävallassa on yhteensä 72 maaseutualueilla toimivaa Leader-ryhmää, ja viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on toteutettu yhteensä 70 Leader-hanketta.

Hankkeista 20% on liittynyt maatalouteen ja alkutuotantoon. Hankkeilla on tuettu myös matkailua, työllistymistä ja maakuntien välistä yhteistyötä. Leader-toiminnan kustannuksista on 60% EU:n ja 30% kuntien rahoittamaa. Kehittämistoiminnassa ovat mukana viljelijät, matkailualan toimijat ja kunnat yhdessä.

Tuottajat omistavat Almo® -brändin

Esimerkkinä Leader-hankkeen avulla luodusta alueellisesta yhteistyöstä on Almenlandin alueen Almo® -brändi. Almenland käsittää 16 kylää, ja alueella on yhteensä 3600 hehtaaria alppilaitumia. Laiduntamisen merkitys matkailulle ja alueen elinkeinoille on merkittävä, sillä eläimet pitävät maisemat avoimina. Alueen Almo® -tuotemerkki on tae eettisestä, reilusta ja laadukkaasta ruoantuotannosta ja se on laajasti tunnettu koko maassa. Brändi on neljänsadan maanviljelijän omistama, ja tuotteita jalostava ja markkinoiva yritys käsittelee ainoastaan Almo®-brändiin kuuluvien tilojen lihaa. Tuotantoa valvotaan Almo®-laatuohjelman avulla ja 24 % tiloista tarkastetaan vuosittain. Lihaa viedään myös Etelä-Saksaan.

Almo® -brändin rahoituksesta Euroopan Unioni on maksanut 80%, valtio 15% ja maakunta 5%. Toimijoiden itsensä ei siis ole tarvinnut osallistua rahoitukseen, vaan antaa oma panoksensa toimintana. Almo® -brändiin kuuluu myös useita pienempiä, paikallisesti tunnettuja brändejä.

Labonca luomutilalla panostetaan eläinten hyvinvointiin

Labonca Biohof -luomutila on esimerkki nopeasti yleisön tietoisuuteen nousseesta brändistä. Laboncan tilalla otettiin tuotantosuunnaksi luomu ja laidunsikojen kasvatus vuosituhannen alussa sukupolvenvaihdoksen myötä. Tuolloin tilan toiminnan arvoiksi määriteltiin eettisyys ja eläinten hyvinvointi, ja nykyisin Labonca on vahva brändi, ja yritys on maan johtava omalla alallaan.

Laidunsikatila Itävallassa

Laboncan tilalla emakot ja karjut ovat omalla laidunalueellaan, ja porsaat siirretään kasvamaan muille laitumille. Siat ovat aina ulkona, myös talvella, sillä ne kestävät hyvin jopa ajoittaisen 20 asteen pakkasen. Lähes jokaisella laitumella on katos, jonka alle eläimet pääsevät suojaan. Tilan menestyksen tärkeimmät tekijät ovat eettinen tuotanto ja laidunteurastus. Laitumelta toiselle siirtymiseen tottuneet eläimet viettävät viimeiset vuorokautensa teurastamon vieressä olevalla laitumella, eivätkä stressaannu prosessissa lainkaan. Teurastamon rahoitus koottiin EU:n investointituella ja joukkorahoituksella, jota vastaan rahoittajat saavat lihaa usean vuoden ajan. Teurastamon yhteydessä ruho paloitellaan ja vakumoidaan tuoreeltaan, ja se myös jatkojalostetaan tilalla. Tilalla on jatkuvaa tuotekehitystä ja oma tuotevalikoima käsittää yli 100 tuotetta, sillä kaikki ruhonosat pyritään hyödyntämään.

Laboncan tuotteita tullaan ostamaan tilamyymälästä jopa 150 kilometrin päässä sijaitsevasta Wienistä asti, niitä myydään verkkokaupassa sekä muutamissa yhteistyömyymälöissä muualla maassa – ei kuitenkaan marketeissa. Labonca on saanut toiminnastaan useita palkintoja, kuten Eläinten hyvinvointipalkinnon sekä maakunta- että valtiotasolla vuonna 2010 sekä Eläinsuojelu- ja Ilmastotekopalkinnot vuonna 2016. Palkintojen myötä tuotanto on saanut paljon lisänäkyvyyttä eri medioissa.

Göllesin perheyritys tarjoaa asiakkaalle myös elämyksiä

Riegersburgissa niin ikään sijaitseva Göllesin perheyritys valmistaa viinietikoita, liköörejä ja snapseja. Yrityksessä on satsattu markkinointiin ja tuotteiden esittelyyn muun muassa tarjoamalla asiakkaille opastuksia ja elämyskierroksia.

Ammattimainen tuotanto aloitettiin vasta 1990-luvun lopulla ja nykyisin tuotanto on painottunut viinietikkaan. Göllesin huipputuotteita ovat balsamiviinietikat, joista osaa kypsytetään jopa 20 vuoden ajan. Raaka-aineina käytetään hedelmiä, joista 90% on peräisin lähialueelta.

Viinietikan tuotantoa Itävallassa

Yrityksen tuotteita myydään omassa myymälässä, verkkokaupassa ja pienissä kaupoissa, ei marketeissa. Ajatuksena on, että kaupassa olevan henkilökunnan pitää tuntea tuotteet ja osata kertoa niistä. Kuluttajat ovat pääosin nuoria. Liikevaihto on nykyisin kolme miljoonaa euroa vuodessa ja pyrkimyksenä on hidas, parin prosentin kasvu vuosittain. Yritys työllistää 20 työntekijää.

Kirjoittaja on Ahlmanin kehittämispäällikkö Eeva Ylinen